99 rows where organizer_type = "GOVERNMENT"

View and edit SQL

Suggested facets: accessibility_properties, department, root_department, provider_type, organizer_name, organizer_business_id, phone, email, created_time, address_zip, data_source, extensions_maintenance_organization

organizer_type

  • GOVERNMENT · 99
id ▼ connections accessibility_properties identifiers_0_namespace identifiers_0_value identifiers_1_namespace identifiers_1_value department root_department provider_type organizer_type contract_type_id contract_type_description_fi contract_type_description_sv contract_type_description_en is_active deleted_at organizer_name organizer_business_id picture_url picture_entrance_url streetview_entrance_url description_fi description_en short_description name_fi name_en street_address_fi street_address_sv street_address_en www_fi www_sv www_en address_postal_full call_charge_info_fi call_charge_info_sv call_charge_info_en picture_caption phone fax accessibility_phone accessibility_email accessibility_www created_time address_zip data_source extensions_maintenance_group extensions_maintenance_organization last_modified_time accessibility_viewpoints root_service_nodes municipality service_nodes services keywords location_type location_coordinates_0 location_coordinates_1 address_postal_full_fi identifiers_2_value picture_caption_fi call_charge_info www name_sv short_description_fi accessibility_shortcoming_count_reduced_mobility accessibility_shortcoming_count_wheelchair location picture_caption_sv accessibility_shortcoming_count_stroller address_postal_full_en accessibility_shortcoming_count_hearing_aid street_address contract_type accessibility_shortcoming_count_rollator identifiers_2_namespace address_postal_full_sv short_description_sv description_sv accessibility_shortcoming_count_visually_impaired short_description_en description picture_caption_en
6880 [{"section_type": "PHONE_OR_EMAIL", "name": {"fi": "Kuraattori", "sv": "Kuraattori", "en": "Kuraattori"}, "www": null, "email": null, "phone": "+358 40 661 7717", "contact_person": null}, {"section_type": "PHONE_OR_EMAIL", "name": {"fi": "Psykologi", "sv": "Psykologi", "en": "Psykologi"}, "www": null, "email": null, "phone": "+358 40 661 5282", "contact_person": null}] [{"value": "false", "variable": 83}, {"value": "true", "variable": 106}, {"value": "true", "variable": 107}, {"value": "same_floor_as_entrance", "variable": 108}, {"value": "false", "variable": 103}, {"value": "false", "variable": 84}, {"value": "true", "variable": 104}, {"value": "true", "variable": 105}, {"value": "over_20mm", "variable": 91}, {"value": "false", "variable": 102}, {"value": "false", "variable": 92}, {"value": "false", "variable": 98}, {"value": "over_20mm", "variable": 56}, {"value": "true", "variable": 58}, {"value": "true", "variable": 115}, {"value": "indoor_facility", "variable": 500}, {"value": "true", "variable": 116}, {"value": "true", "variable": 117}, {"value": "floor_3", "variable": 120}, {"value": "true", "variable": 118}, {"value": "floor_2", "variable": 119}, {"value": "true", "variable": 113}, {"value": "true", "variable": 59}, {"value": "true", "variable": 76}, {"value": "true", "variable": 114}, {"value": "opens_with_access_control_key", "variable": 77}, {"value": "true", "variable": 112}, {"value": "true", "variable": 78}, {"value": "false", "variable": 79}, {"value": "true", "variable": 73}, {"value": "long_term_stay", "variable": 60}, {"value": "true", "variable": 74}, {"value": "true", "variable": 75}, {"value": "false", "variable": 62}, {"value": "true", "variable": 72}, {"value": "3", "variable": 64}, {"value": "true", "variable": 70}, {"value": "true", "variable": 57}, {"value": "true", "variable": 37}, {"value": "true", "variable": 51}, {"value": "true", "variable": 52}, {"value": "false", "variable": 53}, {"value": "is_heavy_or_otherwise_hard_to_open", "variable": 54}, {"value": "false", "variable": 48}, {"value": "false", "variable": 38}, {"value": "false", "variable": 49}, {"value": "true", "variable": 50}, {"value": "true", "variable": 44}, {"value": "no_handrails", "variable": 47}, {"value": "ramp_under_6m_long", "variable": 45}, {"value": "false", "variable": 46}, {"value": "false", "variable": 34}, {"value": "false", "variable": 21}, {"value": "canopy_above_entranc… internal 20628     b790e389-104f-4100-9769-f4fbfef313de 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 CONTRACT_SCHOOL GOVERNMENT         1   Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu 0313471-7             Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu University of Helsinki Viikki Normal School Kevätkatu 2 Vårgatan 2 Kevätkatu 2 http://www.vink.helsinki.fi/ http://www.vink.helsinki.fi/ http://www.vink.helsinki.fi/   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 419 11   +358 9 1915 7934 vink-kanslia@helsinki.fi   2015-11-27T12:11:49+02:00 00790 www.helsinki.fi kaikki helsinki 2020-11-11T16:30:53.322311+02:00 {"00": null, "11": "red", "12": "red", "13": "red", "21": "red", "22": "red", "23": "red", "31": "red", "32": "red", "33": "red", "41": "red", "51": "red", "52": "red", "61": "red"} [1087] helsinki [1259, 1100, 1110] [662, 661, 658] {"fi": ["eskari", "lukio", "lukiot"]} Point 25.030207 60.22731 PL 3, 00014 Helsingin yliopisto         Samskolan Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu   2 4     1 P.O. Box 3, 00014 University of Helsinki 1     4   PB 3, 00014 Helsingfors universitet     2      
7048 [{"section_type": "PHONE_OR_EMAIL", "name": {"fi": "Kuraattori", "sv": "Kuraattori", "en": "Kuraattori"}, "www": null, "email": null, "phone": "+358 40 662 0329", "contact_person": null}, {"section_type": "PHONE_OR_EMAIL", "name": {"fi": "Psykologi", "sv": "Psykologi", "en": "Psykologi"}, "www": null, "email": null, "phone": "+358 40 669 2074", "contact_person": null}] [{"value": "true", "variable": 113}, {"value": "handrails_on_both_sides", "variable": 26}, {"value": "false", "variable": 103}, {"value": "at_least_4_steps", "variable": 24}, {"value": "true", "variable": 5}, {"value": "0", "variable": 1}, {"value": "sufficiently_wide", "variable": 18}, {"value": "true", "variable": 23}, {"value": "smooth", "variable": 17}, {"value": "true", "variable": 6}, {"value": "false", "variable": 22}, {"value": "not_guided_but_clear", "variable": 19}, {"value": "false", "variable": 21}, {"value": "true", "variable": 20}, {"value": "true", "variable": 112}, {"value": "false", "variable": 29}, {"value": "false", "variable": 57}, {"value": "true", "variable": 35}, {"value": "true", "variable": 25}, {"value": "false", "variable": 34}, {"value": "false", "variable": 33}, {"value": "false", "variable": 44}, {"value": "under_20mm", "variable": 56}, {"value": "true", "variable": 37}, {"value": "difficult_to_perceive", "variable": 36}, {"value": "is_heavy_or_otherwise_hard_to_open", "variable": 54}, {"value": "false", "variable": 49}, {"value": "true", "variable": 51}, {"value": "true", "variable": 50}, {"value": "false", "variable": 62}, {"value": "floor_0", "variable": 108}, {"value": "at_least_4_steps", "variable": 93}, {"value": "true", "variable": 59}, {"value": "over_20mm", "variable": 91}, {"value": "6", "variable": 64}, {"value": "false", "variable": 79}, {"value": "false", "variable": 70}, {"value": "false", "variable": 98}, {"value": "true", "variable": 107}, {"value": "handrails_on_one_side", "variable": 95}, {"value": "true", "variable": 94}, {"value": "false", "variable": 106}, {"value": "false", "variable": 102}, {"value": "true", "variable": 105}, {"value": "true", "variable": 104}, {"value": "false", "variable": 52}, {"value": "true", "variable": 116}, {"value": "true", "variable": 115}, {"value": "true", "variable": 114}, {"value": "true", "variable": 92}, {"value": "true", "variable": 118}, {"value": "long_term_stay", "variable": 60}, {"value": "true", "variable": 117}, {"value":… internal 17828     acf5cd5b-f1cc-48ee-9526-2390e2d5bdbc 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 SELF_PRODUCED GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1                   Helsingin normaalilyseo Helsinki Normal Lyceum Ratakatu 6 Bangatan 6 Ratakatu 6 https://www.helsinki.fi/fi/harjoittelukoulut/helsingin-normaalilyseo https://www.helsinki.fi/sv/ovningsskolor/helsingin-normaalilyseo https://www.helsinki.fi/en/training-schools/helsingin-normaalilyseo               +358 9 1912 8162 posti-norssi@helsinki.fi http://www.norssi.helsinki.fi 2015-11-27T12:11:49+02:00 00120 www.helsinki.fi kaikki helsinki 2020-11-30T16:30:57.371221+02:00 {"00": null, "11": "red", "12": "red", "13": "red", "21": "red", "22": "red", "23": "red", "31": "red", "32": "red", "33": "red", "41": "red", "51": "red", "52": "red", "61": null} [1087] helsinki [1172, 1123, 1129, 1122, 1135, 1141, 1134, 1146, 1164, 1165, 1166, 1167, 1259, 1110] [662, 658, 123, 121, 119, 118, 108, 34, 33, 27, 22, 21, 15, 3] {"fi": ["norssi", "lukio", "lukiot"]} Point 24.944138 60.1628 PL 38, 00014 Helsingin yliopisto         Normallyceum i Helsingfors   3 6     2 P.O. Box 38, 00014 University of Helsinki       6   PB 38, 00014 Helsingfors universitet     3      
17995 [] [] internal 4901     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Maanpuolustuskorkeakoulu National Defence University Kadettikouluntie 7 Kadettskolevägen 7 Kadettikouluntie 7 https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/etusivu https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sv/framsida https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/en/frontpage   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 9800         2011-12-23T15:03:19+02:00 00860 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-07-16T14:31:11.151339+03:00   [1061, 1087] helsinki [1064, 1359] [822, 529] {} Point 25.054188 60.153873 PL 7, 00861 Helsinki         Försvarshögskolan             P.O. Box 7, 00861 Helsinki           PB 7, 00861 Helsinki            
22974 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Ville Vallgren", "sv": "Konstn\u00e4r Ville Vallgren", "en": "Artist Ville Vallgren"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1927", "sv": "Publicerad 1927", "en": "Published 1927"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6611     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/albert-edelfelt_ateneum.jpg     Ville Vallgren teki 1927 Suomen taideakatemian tilauksesta taidemaalari Albert Edelfeltin (1854-1905) muistopatsaan. Vallgren kuvasi taiteilijatoverinsa ja hyvän ystävänsä työskentelemässä taiteilijantakki yllään ja paletti kädessään. Kielitaitoisella Edelfeltillä oli erinomaiset suhteet ulkomaille, erityisesti Ranskaan. Ikätoverit Vallgren ja Edelfelt olivat myös yhdessä mukana Pariisin boheemin elämän pyörteissä 1870-luvulla.Edelfeltin näköispatsas pystytettiin alunperin Ateneumin päätynurmikolle Mikonkadun puolelle 1928, mutta siirrettiin siitä Keskuskadun puolelle 1930. Arkkitehtonisen miljöön voimakkaan muuttumisen ja ilkivallan vuoksi veistos siirrettiin kuitenkin 1976 Eiraan. Patsas ehti olla Eirassa, Juhani Ahontien ja Chydeniuksentien risteyksessä useita vuosikymmeniä, kunnes se syksyllä 2003 vietiin konservoitavaksi ja palautettiin taiteilijan 150-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä kesällä 2004 takaisin Ateneum-rakennuksen läheisyyteen. Edelfeltin syntymäpäivänä heinäkuun 21. veistos kukitettiin ja "julkistettiin" Ateneumin länsipäädyn puistikossa.Albert Edelfelt (1854-1905) oli aikansa johtava kuvataiteilija Suomessa. Hänen tuotantonsa kehittyi 1870-luvun historiallisista maalauksista 80-luvun realistisiin muotokuviin ja kansankuvauksiin ja myös kansallisen kirjallisuuden ja maisema-aiheiden kuvauksiin.Veistos on siirretty Ateneumin sisätiloihin 2017. Se ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. In 1927, the Fine Arts Academy of Finland commissioned a memorial statue of the painter Albert Edelfelt (1854- 1905) from Ville Vallgren. The realistic bronze piece was originally located in the Ateneum park but moved to Eira in 1976 and again to Ateneum park 2004.The work depicts Edelfelt at work; he is wearing his artist¿s coat and holds a palette in his hand. In his time, Albert Edelfelt was the most admired painter in Finland. His began with historical paintings in the 1870s and progressed to realistic portraits and folk themes as well as depictions of themes from Finnish literature and scenery. Edelfelt, who spoke several languages, had excellent contacts abroad, in France, for instance, where his role in making Finnish culture known was very significant.The sculpture was under conservation 2003-2004 and was be erected in its original place in the Ateneum park in summer 2004.The sculpture has been relocated in to the Ateneum building in 2017. It doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Albert Edelfelt (Siirretty) Albert Edelfelt (Relocated) Keskuskatu 9 Centralgatan 9 Keskuskatu 9 http://hamhelsinki.fi/sculpture/albert-edelfelt-ville-vallgren/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/albert-edelfelt-ville-vallgren/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/albert-edelfelt-ville-vallgren/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.700731+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["konservointi", "palautus", "HKTM", "siirto", "siirretty"], "en": ["hcam"], "sv": ["hskm"]} Point 24.944063 60.170067     Ville Vallgren: Albert Edelfelt, 1927. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Albert Edelfelts staty (Omlokaliserad)         Ville Vallgren: Albert Edelfelts staty, 1927. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Ville Vallgren gjorde statyn av konstnären Albert Edelfelt år 1927 på beställning av Finlands konstakademi. Bronsskulpturen upprestes ursprungligen i den lilla parken invid Ateneum på Mikaelsgatan, men flyttades därifrån till Centralgatans sida år 1930. På grund av omgivningens arkitekturiska förändringar och illdåd flyttades statyn 1976 till Eira, där den stod i årtionden i korsningen av Juhani Ahos väg och Chydeniusvägen. År 2003 fördes skulpturen för att konserveras och returnerades därefter till sin gamla plats i Ateneums park på Centralgatan. Till äran av Edelfelts 150 års jubileum avtäcktes statyn på hans födelsedag den 21 juni år 2004.Ville Vallgren avbildade sin goda vän Edelfelt klädd i målarrock och med paletten i handen. Albert Edelfelt (1854-1905) var sin tids främsta bildkonstnär i Finland. Hans produktion utvecklades från historiemåleri under 1870-talet till realistiskt porträttmåleri, folklivsskildringar och litterära, nationella motiv samt landskap på 1880-talet. Den språkkunnige Edelfelt hade utmärkta kontakter till utlandet, bl.a. i Frankrike var hans insats för den finska kulturen av stor betydelse.Statyn har flyttats till Ateneums byggnad. Den ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Ville Vallgren: Albert Edelfelt, 1927. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
22975 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Ivan Martos", "sv": "Konstn\u00e4r Ivan Martos", "en": "Artist Ivan Martos"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1814", "sv": "Publicerad 1814", "en": "Published 1814"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6535     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/aleksanteri1-1.jpg     Helsingin yliopiston kirjaston pihalla sijaitsevalla Aleksanteri I:n rintakuvalla on värikäs historia. Turun Akatemia tilasi veistoksen Venäjän tuon ajan merkittävimpiin kuuluvalta kuvanveistäjältä Ivan Martosilta. Vanhoista asiakirjoista käy selville, että Akatemia maksoi veistoksesta 6800 ruplaa vuonna 1814.Aleksanteri I:n rintakuva siirrettiin 1832 - viisi vuotta Turun palon (1827) jälkeen - Helsingin vastavalmistuneen yliopiston juhlasaliin, jota suunnitellessaan arkkitehti C.L. Engel oli ottanut huomioon veistoksen sijoituksen. Kansallismielisten ylioppilaiden vaatimuksesta ja konsistorin päätöksellä keisarin rintakuva poistettiin 1932 juhlasalista ja sijoitettiin konsistorin saliin. Kansallismuseon pihalla veistos oli vuodesta 1944 vuoteen 1957, jolloin se siirrettiin nykyiselle paikalleen Helsingin yliopiston kirjaston nurmikolle, nyt ilman koristelistoja ja tekstejä. Näistä tehtiin uudet versiot kymmenen vuotta myöhemmin (Eero Pettersson/Aulis Blomstedtin toimisto). Aleksanterin rintakuva edustaa uusklassista hallitsijakuvaperinnettä. Keisari on kuvattu roomalaisena imperaattorina.Aleksanteri I:n rintakuva on pronssia. Sen korkeus on luonnollista kokoa huomattavasti suurempi, n. 130 cm. Jalustassa olevan tekstin on alunperin muotoillut professori Johan Erik Wallenius.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The bust of Alexander I, now located in the courtyard of the University of Helsinki Library, has a colourful history. It is believed that the Empress Elizabeth donated the bust to the Turku Academy in 1814. It is more probable, however, that the Academy itself commissioned it directly from the artist Ivan Martos, one of the most important sculptors in Russia at the time. In 1832, five years after Turku burnt down (1827), the piece was transferred to the grand hall of the newly finished University of Helsinki building whose architect, C.L. Engel, had made preparations already in the building's plans for locating the piece. I n 1932, nationalist students demanded its removal from the grand hall, and it was moved to the yard of the National Museum. The sculpture was transferred to its present location in the yard of the Library of the University of Helsinki in 1957, with its ornamental strips and text removed. However, new versions were made ten years later (Eero Petterson/Aulis Blomsted's office).The bust of Alexander I is a typical NeoClassical image of a ruler. The emperor is depicted as a Roman imperator. The bust is cast in bronze. Ivan Martos' sculpture is considerably larger than life-size: the piece is 130 cm high. The text on the pedestal was originally composed by Professor Johan Erik Wallenius.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Aleksanteri I Aleksanteri I/ Alexander I Unioninkatu 36, Kluuvi Unionsgatan 36, Kluuvi Unioninkatu 36, Kluuvi http://hamhelsinki.fi/sculpture/aleksanteri-i-ivan-martos/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aleksanteri-i-ivan-martos/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aleksanteri-i-ivan-martos/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00170 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.710434+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["autonomia", "valtiomiehet", "valtiomies", "yliopisto"]} Point 24.950407 60.170074     Ivan Martos: Aleksanteri I, 1814. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Alexander I         Ivan Martos: Alexander I, 1814. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Alexander I:s porträttbyst i Helsingfors universitets biblioteks trädgård har en intressant historia. Det berättas att porträttet var kejsarinnan Elisabeths gåva till Åbo akademi 1814. Troligt är att den beställdes av akademin direkt av konstnären Ivan Martos, en av tidens främsta skulptörer i Ryssland.Porträttet flyttades 1832 - fem år efter Åbo brand (1827) - till Helsingfors universitets solennitetssal som nyss blivit färdig. Arkitekten C.L. Engel hade beaktat porträttet när han planerade salen. Kejsarporträttet avlägsnades från festsalen 1932 efter krav från nationellt sinnade studenter. Bysten ställdes sedan på Nationalmuseets gård och flyttades till sin nuvarande plats vid universitetsbiblioteket 1957, denna gång utan dekorlister och inskriptioner. Av listerna och texterna gjordes nya versioner tio år senare (Eero Pettersson, Aulis Blomstedts byrå). Porträttbysten av Alexander I representerar den nyklassiska härskarporträtt-traditionen. Kejsaren är avbildad som romersk imperator.Ivan Martos porträttbyst av Alexander I är gjuten i brons och skalan är betydligt större än naturlig storlek - bysten är ca 130 cm hög. Texten på sockeln formulerades av professor Johan Erik Wallenius.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Ivan Martos: Alexander I, 1814. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22978 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Kain Tapper", "sv": "Konstn\u00e4r Kain Tapper", "en": "Artist Kain Tapper"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1993", "sv": "Publicerad 1993", "en": "Published 1993"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6607     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/alkunaytos4.jpg     Kain Tapper on luonut mittavan uran suomalaisen kuvanveiston parissa. Hänen orgaanisista luonnonmuodoista johdetut ja työstöjäljillä koristellut veistoksensa antavat viitteitä ekspressiivisen taiteen vaikutuksesta hänen tuotantoonsa.Suomen Kansallisoopperan pääsisäänkäynnin edessä olevalla aukiolla sijaitsee kuudesta osasta muodostuva teos Alkunäytös. Se rakentuu kolmesta geometrisesta kappaleesta ja niiden matalista kuvitteellisista varjoista. Teoksessa piilevä humoristisuus ja illusorisuus tulee esille siinä, etteivät luonnolliset varjot osu koskaan yhteen maasta tummalla värityksellä erotettujen "tekovarjojen" kanssa. Havaintotodellisuudesta riippumattomien maailmojen luominen on ollut aina taiteilijoiden etuoikeus.Alkunäytöksen materiaalina on graniitti. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Kain Tapper has made an extraordinary career in Finnish sculpture. His work, derived from organic natural forms and ornamented by chisel marks, shows the influence of expressive art. 'The Prelude' is located in the square by the main entrance to the Finnish National Opera. It consists of six parts: three geometrical forms and their imaginary shadows. Actual shadows never coincide completely with the 'artificial' ones, highlighting the humour and illusion hidden in the work. Creating such worlds, independent of the observable reality, has always been the privilege of artists. 'The Prelude' is made of granite. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Alkunäytös Alkunäytös/ The Prelude Ooppera, Helsinginkadun ja Mannerheimintien risteys, Töölö Operan, Mannerheimvägen 15, Bortre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/alkunaytos-kain-tapper/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/alkunaytos-kain-tapper/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/alkunaytos-kain-tapper/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.749172+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kivi", "milj\u00f6taide", "graniitti", "ymp\u00e4rist\u00f6teos"]} Point 24.928318 60.181633     Kain Tapper: Alkunäytös, 1993. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ouvertyr         Kain Tapper: Ouvertyr, 1993. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Kain Tapper har gjort en lång karriär inom den finska skulpturkonsten. Hans arbeten utgår från organiska naturformationer med spår av konstnärens bearbetning och intryck från den expressiva konsten. Ouvertyr som består av sex delar står framför Finlands Nationalopera. Skulpturen består av tre fristående, geometriska former och deras skuggor. De målade skuggorna sammanfaller aldrig med de naturliga skuggorna - de ger en humoristisk och illusiorisk dimension till skulpturen. Att skapa alternativa världar som är oberoende av vår gestaltade verklighet, har alltid varit konstnärernas privilegium.Skulpturens material är granit. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Kain Tapper: The Prelude, 1993. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22994 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 C.E. Sj\u00f6strand", "sv": "Konstn\u00e4r C.E. Sj\u00f6strand", "en": "Artist C.E. Sj\u00f6strand"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1887", "sv": "Publicerad 1887", "en": "Published 1887"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6632     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/bramante1.jpg     Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Ateneum-rakennus valmistui 1887 Suomen taideyhdistyksen ja Suomen taideteollisuusliiton ylläpitämien taidekoulujen ja -kokoelmien käyttöön. Julkisivua koristaa teksti Concordia res parvae crescunt(Sovussa pienet asiat kasvavat).C.E. Sjöstrand sai Ateneumin rakennuksen fasadin veistoskoristelun tehtäväkseen. Julkisivun päätykolmiossa taiteen jumalatar seppelöi taiteen ja taideteollisuuden. Päätyä kannattelevat neljä karyatidia; naishahmoa, joilla on käsissään neljän eri taiteenalan symbolit: kuvanveisto, maalaus, piirustus ja arkkitehtuuri.Pääoven yläpuolella rintakuvissa on kolme taiteenhistorian suurta mestaria: Bramante, Feidias ja Rafael.Muusta rakennuksen koristelusta vastasivat kuvanveistäjä Ville Vallgren ja koristeveistäjä Magnus von Wright. C. E. Sjöstrand oli ruotsalainen kuvanveistäjä, joka oli innoittunut jo varhain Kalevalasta ja jonka Fredrik Cygnaeus kutsui Suomeen toteuttamaan Henrik Gabriel Porthanin muistomerkin. Tämän jälkeen Sjöstrand vaikutti pitkään Suomessa taiteilijana ja kuvanveistonopettajana. Häntä kunnioitetaan Suomen veistotaiteen perustajana. The Ateneum building, designed by architect Theodor Höijer, was completed in 1887. It was originally built for the art schools and collections of the Fine Arts Association of Finland and the Finnish Society of Crafts and Design. The inscription "Concordia res parvae crescunt" (Small things grow in harmony) on the facade refers to the coexistence of the fine and the applied arts in the same building.Execution of the facade's decoration was commissioned from sculptor Carl Eneas Sjöstrand. In the triangular tympanum, the Goddess of Art is holding wreaths above the symbols of the fine and the applied arts. The tympanum is supported by four caryatids, or female figures, who are holding the symbols of sculpture, painting, geometry and architecture. Above the main entrance are the portraits of the three great masters of art, Bramante, Phidias and Raphael. The rest of the building was decorated by sculptor Ville Vallgren and decorative sculptor Magnus von Wright.The fasade decoration doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ateneumin julkisivuveistokset Facade decoration of Ateneum / Ateneumin julkisivuveistokset Ateneum, Kaivokatu 2, Kluuvi Ateneum, Brunnsgatan 2, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ateneumin-julkisivuveistokset-c-e-sjostrand/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ateneumin-julkisivuveistokset-c-e-sjostrand/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ateneumin-julkisivuveistokset-c-e-sjostrand/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:21.946054+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.944498 60.170307     C.E. Sjöstrand: Ateneumin julkisivuveistokset, 1887. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Bramante, Feidias och Rafael / Ateneums fasadskulpturer         C.E. Sjöstrand: Bramante, Feidias och Rafael / Ateneums fasadskulpturer, 1887. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Ateneum, byggnaden för Finska konstföreningens och Konstflitföreningens samlingar och skolor, som ritats av arkitekten Theodor Höijer, stod färdig 1887. Fasadens motto lyder: Concordia res parvae crescunt (Genom endräkt växer små företag).C.E. Sjöstrand fick uppdraget att utföra fasadens skulpturer. På gavelfältet bekransar konstens gudinna konsten och konstindustrin. Mittgruppen uppbärs av fyra karyatider: kvinnofigurer som föreställer Arkitekturen, Geometrin, Skulpturen och Målarkonsten. Ovanför huvudentrén ser vi bysterna av konsthistoriens stora mästare: Bramante, Fidias och Rafael. Den övriga skulpturutsmyckningen gjordes av Ville Vallgren och dekorationsskulptören Magnus von Wright.C.E. Sjöstrand var en svensk skulptör som redan tidigt inspirerades av Kalevala. Han inbjöds till Finland av Fredrik Cygnaeus för att utföra ett minnesmärke över H.G. Porthan. Sjöstrand verkade sedan länge i Finland som skulptör och lärare vid Finska konstföreningens ritskola. Han bär äretiteln "den finländska skulpturens fader".       C.E. Sjöstrand: Facade decoration of Ateneum, 1887. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22998 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 J. T. Sergel", "sv": "Konstn\u00e4r J. T. Sergel", "en": "Artist J. T. Sergel"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1805", "sv": "Publicerad 1805", "en": "Published 1805"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6633     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ehrensvardin-hauta-1.jpg     Augustin Ehrensvärdin (1710-1772), Suomenlinnan perustajan hautamuistomerkki on Suomenlinnassa Susisaaren suurella linnanpihalla. Itse Kustaa III teki luonnoksen hautamuistomerkkiä varten Parolan nummella ja sen viimeisteli C. A. Ehrensvärd. Työn sai toteuttaakseen kuvanveistäjä J. T. Sergel. Lopulliseen asuunsa hautamuistomerkki valmistui vasta vähän ennen Ruotsin vallan loppua luultavasti v. 1805.Augustin Ehrensvärd oli 10 vuotta väliaikaisesti haudattu (1772-1782) kaupungin hautausmaalla olleeseen hautaholviin odottamassa Viaporin haudan valmistumista. Laivan keulanmuotoiset osat, antiikin kypärä, kilpi. miekka ja serafimiritarikunnan ketju on valettu voittoisan saaristolaivaston luojan kunniaksi Ruotsinsalmen taistelussa vallattujen tykkien metallista.Hautapaaden graniittijalusta oli paikoillaan jo v. 1788; sen oli hakannut Nils Stenstam ja siinä on teksti: Tässä lepää kreivi Augustin Ehrensvärd, sotamarsalkka, ritari ja Kuninkaallisen Majesteetin Ritarikunnan komentaja, töittensä, Suomenlinnan linnoituksen ja armeijan laivaston ympäröimänä. - Kustaa III:n käskystä ja hänen luonnoksensa mukaan pystytetty 1788 elähdyttämään tämän sotapäällikön ja kansalaisen esimerkkiä seuraten mieliä ja sydämiä harrastamaan ja tahtomaan isänmaan hyötyä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The memorial to Augustin Ehrensvärd (1710-1772), the founder of the Suomenlinna island fortress, is located in the large courtyard on Suomenlinna's Susisaari island. The memorial is based on a sketch made by the Swedish king Gustavus III, which was finalized by C.A. Ehrensvärd. It was commissioned from J.T. Sergel, and finally completed in probably 1805, only a few years before Sweden ceded Finland to Russia. During 1772-1782 Ehrensvärd lay in a temporary vault in the city cemetery until he could be moved to the grave in Suomenlinna.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ehrensvärdin hauta Ehrensvärdin hauta / Ehrensvärd's grave Linnanpiha, Susisaari, Suomenlinna Borggården på Vargön, Sveaborg   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ehrensvardin-hauta-j-t-sergel/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ehrensvardin-hauta-j-t-sergel/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ehrensvardin-hauta-j-t-sergel/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.002595+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.98585 60.14414     J. T. Sergel: Ehrensvärdin hauta, 1805. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ehrensvärds grav         J. T. Sergel: Ehrensvärds grav, 1805. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Monumentet på Augustin Ehrensvärds (1710-1772) grav, Sveaborgs skapare, finns på den s.k. stora borggården på Vargön. Det första utkastet till ett monument på Parolamalmen gjordes av självaste Gustav III. Utkastet bearbetades av C.A. Ehrensvärd. Monumentet utformades slutligen av skulptören J.T. Sergel.Monumentet stod färdigt först något innan den svenska tidens slut, antagligen 1805. Augustin Ehrensvärds stoft var tillfälligt placerat i ett gravvalv på stadens gravgård fram till 1782 då graven på Sveaborg var färdig. Till den segerrika skärgårdsflottans skapares ära gjöts fartygsstävarna, den antika hjälmen, svärdet och skölden, och serafimerordens kedja i brons av kanoner som hade tagits i slaget vid Svensksund 1790. Granitstommen höggs redan 1788 av stenhuggaren Nils Stenman.På långsidorna finns följande inskrifter:"Här hvilar Grefve Augustin Ehrensvärd Fältmarksalk Riddare och Commendeur af Kgl Mijts Orden Omgifven af sina Werk Sveaborgs fästning Arméens flotta Efter Gustaf IIIs befallning och Egit utkast Uprest MDCCLXXXVIII At i Fältherrens och Medborgarens spår Lifva Snillen at kunna hjertan at vilja gagna Fäderneslandet."Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       J. T. Sergel: Ehrensvärd's grave, 1805. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
22999 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Felix Nylund", "sv": "Konstn\u00e4r Felix Nylund", "en": "Artist Felix Nylund"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1941", "sv": "Publicerad 1941", "en": "Published 1941"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6533     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ehrenstrom-ja-engel3.jpg     Felix Nylundin taiteessa näkyy puhtaan veistoksellisen muodon kunnioitus. Varhaisista teoksista kumpuaa sielukas ja lyyrinen tunnelma. Myöhemmin hän siirtyi tyylitellympään ja selväpiirteisempään muotoon.Reliefissä on kuvattu vastatusten Helsingin keskustan suunnittelijat. Tekstissä lukee: J.A.Ehrenström 28.8.1762-15.4.1874 C.J.L.Engel 3.7.1776-14.5.1840 Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskuksen - Dessa män skapade Helsingfors monumentala centrum. Helsinki-Seura, Helsingfors-Samfundet Pro Helsingfors Felix Nylund kuoli ennen teoksen valmistumista ja työn suorittivat loppuun alkuperäisluonnosten pohjalta Oskari Jauhiainen ja Aimo Tukiainen. Teoksen valmistumista valvoivat lisäksi Emil Wikström ja Viktor Jansson.Teos paljastettiin Helsingin yliopiston muurissa vuonna 1941 ja sen materiaalina on pronssi. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Felix Nylund's art displays a respect for pure sculptural shape. While his early works flow with soulful and lyric atmosphere, he later turned towards more stylized and clear form. The relief Ehrenström and Engel depicts the planners of Helsinki's city centre facing each other. The piece is inscribed with the text "J.A.Ehrenström 28.8.1762- 15.4.1874 C.J.L.Engel 3.7.1776-14.5.1840 Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskuksen - Dessa män skapade Helsingfors monumentala centrum. Helsinki-Seura, Helsingfors- Samfundet Pro Helsingfors" (J.A.Ehrenström August 28, 1762- April 15, 1874 C.J.L.Engel July 3, 1776-May 14, 1840 These men created the monumental centre of Helsinki.)Felix Nylund died just before the relief was completed. It was finished by Oskari Jauhiainen and Aimo Tukiainen on the basis of original drawings. In addition, Emil Wikström and Viktor Jansson supervised the work. The work was unveiled in 1941 and it is made of bronze. It doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ehrenström ja Engel Ehrenström ja Engel / Ehrenström and Engel Yliopistonkatu 1 Universitetsgatan 1 Yliopistonkatu 1 http://hamhelsinki.fi/sculpture/ehrenstrom-ja-engel-felix-nylund/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ehrenstrom-ja-engel-felix-nylund/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ehrenstrom-ja-engel-felix-nylund/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00170 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.016790+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["pronssilaatta"]} Point 24.950558 60.169968     Felix Nylund: Ehrenström ja Engel, 1941. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ehrenström och Engel         Felix Nylund: Ehrenström och Engel, 1941. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Felix Nylunds konst kännetecknas av respekt för den rena skulpturala formen. Hans tidigaste verk är själfulla och lyriska. Senare övergick han till en mer stiliserad och distinkt form. Reliefen avbildar skaparna av Helsingfors centrum i profil, vända mot varandra. Texten lyder: "J.A.Ehrenström 28.8.1762-15.4.1874 C.J.L.Engel 3.7.1776-14.5.1840 Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskuksen - Dessa män skapade Helsingfors monumentala centrum. Helsinki-Seura, Helsingfors-Samfundet Pro Helsingfors" Felix Nylund dog innan reliefen var färdig och arbetet slutfördes utgående från Nylunds skisser av Oskari Jauhiainen och Aimo Tukiainen. Arbetet övervakades dessutom av Emil Wikström och Viktor Jansson. Reliefen som är gjuten i brons avtäcktes 1941. Den ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Felix Nylund: Ehrenström and Engel, 1941. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23010 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Carl Magnus Mellgren", "sv": "Konstn\u00e4r Carl Magnus Mellgren", "en": "Artist Carl Magnus Mellgren"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1850", "sv": "Publicerad 1850", "en": "Published 1850"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6619     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/filosofia2.jpg     Carl Ludvig Engelin suunnittelema Yliopiston pääkirjasto rakennettiin 1839-40. Julkisivun allegoriset kohokuvat laati ruotsalainen taiteilija Carl Magnus Mellgren, joka asui ja työskenteli Suomessa vuodesta 1838 lähtien.Mellgren oli teknisesti erittäin taitava mitalintekijä ja kuvanveistäjä, joka keskittyi erityisesti muistorahojen suunnitteluun. Allegoriset figuurit jakautuvat kahteen ryhmään, joista oikeanpuoleinen kuvaa teologiaa ja juridiikkaa, vasemmanpuoleinen filosofiaa ja lääketiedettä personifioivia naishahmoja. Yliopiston neljää silloista tiedekuntaa edustavat hahmot tunnistaa figuurien kantamista esineistä, joita ovat Filosofian kirja ja sauva, Lääketieteen käärme, Teologian risti ja Juridiikan vaaka.Kohokuvat eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Helsinki University Main Library was designed by Carl Ludvig Engel and completed in 1840. The allegorical reliefs on the facade were made by the Swedish artist Carl Magnus Mellgren who had lived and worked in Finland since 1838. Mellgren was an extremely skilled sculptor who concentrated on medals and especially commemorative coins.The allegorical figures are divided into two groups with that on the left symbolizing theology and justice, and the other symbolizing philosophy and medicine. The four figures represent the four faculties the University had at the time. They can be identified by the attributes they carry: the book and staff of Philosophy, the adder of Medicine, the cross of Theology and the scales of Justice.The reliefs don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Filosofia, Lääketiede, Teologia ja Juridiikka Filosofia, lääketiede.../ Philosophy, Medicine, Theology and Justice Unioninkatu 36, Kluuvi Unionsgatan 36, Kluuvi Unioninkatu 36, Kluuvi http://hamhelsinki.fi/sculpture/filosofia-laaketiede-teologia-ja-juridiikka-carl-magnus-mellgren/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/filosofia-laaketiede-teologia-ja-juridiikka-carl-magnus-mellgren/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/filosofia-laaketiede-teologia-ja-juridiikka-carl-magnus-mellgren/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00170 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.182226+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.950716 60.170338     Carl Magnus Mellgren: Filosofia, Lääketiede, Teologia ja Juridiikka, 1850. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Filosofin, Medicinen, Teologin och Juridiken         Carl Magnus Mellgren: Filosofin, Medicinen, Teologin och Juridiken, 1850. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Universitetsbiblioteket byggdes 1836-40 efter ritningar av Carl Ludvig Engel. Fasadens relifer utfördes av den svenska konstnären Carl Magnus Mellgren, som bodde och verkade i Finland sedan 1838. Mellgren var en tekniskt mycket skicklig skulptör som främst gjorde medaljer och minnesmynt.De allegoriska kvinnofigurerna personifierar universitetets fyra fakulteter. Man kan urskilja vilka de representerar med hjälp av de föremål de bär. Filosofin har en bok och en stav i handen, Medicinen en orm, Teologin ett kors och Juridiken en våg. Filosofin och Medicinen är gruppen till höger, Teologin och Juridiken till vänster.Relifer ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Carl Magnus Mellgren: Philosophy, Medicine, Theology and Justice, 1850. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23015 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Frans Sj\u00f6str\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Frans Sj\u00f6str\u00f6m", "en": "Artist Frans Sj\u00f6str\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1881", "sv": "Publicerad 1881", "en": "Published 1881"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6620     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/gornij_dubnjak2_new.jpg     Suomen kaartin pataljoonan sotilaita osallistui 1877-78 käytyyn Venäjän ja Turkin sotaan Balkkanilla.Gornij Dubnjakin linnoitettu kylä sijaitsi nykyisen Bulgarian alueella ja se oli ollut vuosisatojen ajan turkkilaisten miehittämä. Lokakuun 24. päivänä 1877 käydyn verisen taistelun jälkeen turkkilaiset pakenivat, mutta tappiot olivat molemmin puolin suuret. Suomalaisia sotilaita kuoli 24, ja 94 haavoittui.Kahdeksan kuukautta kestäneen sotaretken päätyttyä, kotiin palaavat kaartilaiset otettiin vastaan Helsingissä sankarillisin menoin. Gornij Dubnjakin taistelussa kaatuneiden suomalaisten kunniaksi pystytettiin muistomerkki Pääesikunnan pihaan neljä vuotta taistelujen alkamisen jälkeen, 24.10.1881. Kaatuneiden suomalaisten nimet on hakattu muistomerkkiin. Veistos kukitetaan kahdesti vuodessa, Gornij Dubnjakin taistelun vuosipäivänä sekä Bulgarian kansallispäivänä 3. maaliskuuta.Kyseinen taistelu on jäänyt elämään myös laulun sanoissa: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa..."Muistomerkki ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Battle of Gornyi Dubnyak took place during the 1877-1878 war between Russia and Turkey. Men from the Finnish Guard Battalion took part in the fighting. In October 1877, 24 Finnish soldiers were killed and 99 wounded capturing the fortress at Gornyi Dubnyak in what is present-day Bulgaria. The names of the fallen Finnish soldiers are inscribed in the memorial.The memorial doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki / Memorial commemorating the battle of Gornyi Dubnyak Pääesikunnan piha, Etelämakasiininkatu 8, Kaartinkaupunki Huvudstabens gård, Södra Magasinsgatan 8, Gardesstaden   http://hamhelsinki.fi/sculpture/gornij-dubnjakin-taistelun-muistomerkki-frans-sjostrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/gornij-dubnjakin-taistelun-muistomerkki-frans-sjostrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/gornij-dubnjakin-taistelun-muistomerkki-frans-sjostrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.240461+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kaartin pataljoona", "sota", "taistelu", "sotilas"], "sv": ["krig", "krigsminnesm\u00e4rke"]} Point 24.94886 60.16425     Frans Sjöström: Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki, 1881. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Minnesmärke över striden vid Gornij Dubnjak         Frans Sjöström: Minnesmärke över striden vid Gornij Dubnjak, 1881. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Striden vid Gornij Dubnjak utkämpades under kriget mellan Ryssland och Turkiet 1877-78, i vilket också soldater från den finska gardesbataljonen deltog. I ockupationen i oktober 1877 av befästningen Gornij Dubnjak, som numera ligger inom bulgariskt område, dog 24 finländare och 99 sårades. Namnen på de stupade finländarna är inhuggna i minnesmärket.Kriget lever kvar i en finsk sång: "Paljon on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa..." (fritt översatt: Mycket har man lidit av köld och hunger under striderna i bergen på Balkan...)Minnesmärke ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Frans Sjöström: Memorial commemorating the battle of Gornyi Dubnyak, 1881. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23031 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Jussi M\u00e4ntynen", "sv": "Konstn\u00e4r Jussi M\u00e4ntynen", "en": "Artist Jussi M\u00e4ntynen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1923", "sv": "Publicerad 1923", "en": "Published 1923"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6592     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/hirvi-3.jpg     Jussi Mäntynen debytoi villieläinveistosten tekijänä 1923 pohjoismaisessa metsästysnäyttelyssä Helsingissä, jossa esitteli lähes nelimetrisen uroshirviveistoksen kipsimallin. Tämä herätti ihastusta ja sitä ehdotettiin sijoitettavaksi pronssiin valettuna Kaivopuiston valleille Helsinkiin.Veistoksen pronssivalua jouduttiin kuitenkin odottamaan pari vuotta. Vuonna 1928 se hankittiin Viipuriin Torkkelin-puistoon. Mäntynen lahjoitti kipsimallin Eläintieteelliselle museolle. Siitä otettiin vielä kolme pronssivalosta, jotka pystytettiin Lahteen Erkonpuistoon (1955), Turkuun Kupittaanpuistoon (1969) ja Helsinkiin Eläintieteellisen museon edustalle (1972). Mäntynen on sanonut saaneensa idean veistokseen Kalevalan Hiiden hirvestä.Teoksen syntymiseen vaikutti Mäntysen perehtyneisyys eläimiin sekä vapaassa luonnossa että eläinten täyttäjänä. Myös kansainvälinen eläinveistotaide oli hänelle tuttua.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Jussi Mäntynen made his debute as a sculptor of wild animals in 1923 at the Nordic hunting exhibition in Helsinki where he presented a nearly four-metre high plaster model of a male elk. The piece was greatly admired and it was proposed that it would be cast in bronze and erected in the Kaivopuisto park. The work was not, however, cast until a couple of years later. In 1928 it was placed in Viipuri's Torkkeli park. Mäntynen donated the plaster model to the City of Helsinki. Three additional casts were made, placed in the Erkko park in Lahti (1955), Kupittaa park in Turku (1969) and the front of the Zoological Museum in Helsinki. Mäntynen later revealed that `The Elk' was inspired by the Demon Elk in Kalevala. Spending much time outdoors, Mäntynen knew animals extremely well. He had also worked as a taxidermist and was familiar with international animal sculpture.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Hirvi Hirvi / The Elk Luonnontieteellisen museon edusta, Pohjoinen rautatienkatu 13, Etu-Töölö Zoologiska museet, Norra Järnvägsgatan 13, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/hirvi-jussi-mantynen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/hirvi-jussi-mantynen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/hirvi-jussi-mantynen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.427366+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.931402 60.171288     Jussi Mäntynen: Hirvi, 1923. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Älgen         Jussi Mäntynen: Älgen, 1923. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Jussi Mäntynen debuterade som djurskulptör på den nordiska jaktutställningen i Helsingfors 1923, där han visade gipsen till en nästan fyra meter hög älgtjur. Skulpturen väckte förtjusning och det föreslogs att den skulle gjutas i brons och placeras på Brunnsparkens vallar i Helsingfors.Skulpturen gjöts i brons först några år senare. 1929 restes Älgen i Torkelparken i Viborg. Mäntynen donerade gipsen till Zoologiska museet. Älgen gjöts i brons ytterligare tre gånger. En älg finns i Lahtis (1955), en i Åbo (1969) och den tredje står framför Zoologiska museet sedan 1972. Mäntynen berättade senare att han fick idén till älgen från Kalevala (Hiiden hirvi). Mäntynen var väl förtrogen med djur både från naturen och som uppstoppare. Han var också bekant med internationell djurskulptur.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Jussi Mäntynen: The Elk, 1923. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23032 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Walter Runeberg", "sv": "Konstn\u00e4r Walter Runeberg", "en": "Artist Walter Runeberg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1905", "sv": "Publicerad 1905", "en": "Published 1905"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6647     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/historia-oikeustiede-filosofia-1.jpg     Gustav Nystromin suunnittelema Yliopiston kirjaston laajennusosa valmistui vuonna 1905. Rotundaksi kutsutun laajennusosan allegoriset ulkoseinäveistokset, Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria, laati Walter Runeberg, kansallisrunoilijan poika ja monien 1800- luvun lopun monumentaaliveistosten tekijä.Puolikuun muotoisen seinän pilareita koristavia reliefejä on yhteensä yhdeksän ja ne kuvaavat tieteitä ja taiteita personifioivia naishahmoja. Kunkin rintakuvan alle on lisäksi kirjattu tieteen symboli ja sen latinankielinen nimi. Reliefit palautuvat keskiajalla yleiseen tapaan kuvata seitsemää liberaalia taitoa naishahmoin. Tieteiden symbolit ovat puolestaan modernisoituja versioita aina antiikkiin palautuvista aiheista sekä länsimaisessa kulttuurissa vakiintuneista mielikuvista ja symboleista. Oikeasta reunasta alkaen Historia ja tiimalasi, Juristica ja valaavannova käsi, Philosofia ja acanthus -kasvi, Ars lyyran ja laakerinlehtien kera, Medicina ja kepin ympärille kiertynyt käärme, Theologia ja pyhä kolminaisuus käärmeen ymparöimänä, Astronomia ja tähti, Physica ja vaaka sekä Historia ja pöllö. Tieteenalojen symbolit kertautuvat lisäksi figuurien hahmoissa pään ympärille sommiteltuina koristeina.Yliopiston kirjastoa koristavat myös Carl Magnus Mellgrenin julkisivun puolella sijaitsevat allegoriset reliefit sekä J.A. Ehrenströmin ja Carl Ludwig Engelin muistolaatta kirjaston eteläisessä pihamuurissa.Reliefit eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The extension of the University library was designed by Gustaf Nyström and completed in 1905. The facade of the extension, known as the Rotunda, has allegorical reliefs by Walter Runeberg, the son of the national poet and the artist behind numerous monumental sculptures of the late 19th century. There are nine reliefs, located on the pillars of the crescent-shaped wall. They depicting female figures personifying arts and sciences. In addition, the symbol of each scientific discipline and its Latin name is found under each relief. The works contain a reference to the mediaeval practice of using female figures to represent the seven liberal arts. The symbols are modernized versions of themes rooted in Antiquity, and of established images and symbols of Western culture.Beginning from the right-hand corner, the reliefs depict Historia, Iuris prudentia, Philosophia, Ars, Medicina, Theologia, Astronomia, Physica and Historia. The symbols are, respectively, an hour glass, a hand raised in oath, the plant acanthus, a lyra and laurel leaves, a serpent coiled around a staff, the Holy Trinity surrounded by a serpent, a star, scales and an owl. These symbols are also found as decorations above the heads of the figures themselves. The facade of the library contains allegorical reliefs by Carl Magnus Mellgren. A memorial plaque to J.A. Ehrenström and C.A. Engel is located on the southern section of the wall circling the library.The reliefs don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Historia, Oikeustiede, Filosofia... Historia, Oikeustiede.../ History, Law, Philosophy, Art, Medicine, Theology, Astronomy, Physics and Natural History Yliopiston kirjaston Rotunda, Unioninkatu 33, Kluuvi Universitetsbiblioteket Rotundan, Unionsgatan 33, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/historia-oikeustiede-filosofia-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/historia-oikeustiede-filosofia-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/historia-oikeustiede-filosofia-walter-runeberg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.441064+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kansalliskirjasto", "rotunda", "yliopisto", "reliefi"], "sv": ["allegori"]} Point 24.950077 60.170166     Walter Runeberg: Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria, 1905. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Historien, Juridiken, Filosofin...         Walter Runeberg: Historien, Juridiken, Filosofin, Konsten, Medicinen, Astronomin, Fysiken och Naturhistorien, 1905. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   De allegoriska skulpturerna är Historien, Juridiken, Filosofin, Konsten, Medicinen, Astronomin, Fysiken och Naturhistorien. Rotundan, tillbyggnaden till universitetsbiblioteket är ritad av Gustaf Nyström och stod färdig 1905. De allegoriska fasadskulpturerna är gjorda av Walter Runeberg, nationalskaldens son och skulptören bakom flere av våra monumentalskulpturer från 1800-talet.De sammanlagt nio kvinnofigurerna i reliefen personifierar vetenskaperna och konsterna. Under varje byst finns en symbol och vetenskapens latinska benämning. Relieferna härstammar från det medeltida sättet att avbilda de sju konsterna som kvinnofigurer. Symbolerna för vetenskaperna är moderniserade versioner av antika motiv och traditionella västerländska föreställningar och symboler. Från höger har avbildats: Historia och ett timglas, Jurisprudentia och en hand som svär eden, Philosofia med en akantusslinga, Ars med lyra och lagerblad, Medicina med ormen som slingrar sig runt en stav, Theologia och den heliga treenigheten och ormen, Astronomia och en stjärna, Physica med vågen samt Historia med ugglan. Symbolerna finns också i dekorationerna runt figurernas huvuden.På universitetsbibliotekets huvudfasad finns allegoriska reliefer av konstnären Carl Magnus Mellgren och på den södra muren mot gatan, finns minnesplaketter över J.A. Ehrenström och Carl Ludwig Engel.Relieferna ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Walter Runeberg: History, Law, Philosophy, Art, Medicine, Theology, Astronomy, Physics and Natural History, 1905. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23037 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Robert Stigell", "sv": "Konstn\u00e4r Robert Stigell", "en": "Artist Robert Stigell"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1888", "sv": "Publicerad 1888", "en": "Published 1888"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6546     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ilmarinen-ja-vainamoinenn.jpg     Ylioppilastalon Kalevala-aiheisten taideteosten sarjassa Stigellin valmistamat julkisivun komeroveistokset Väinämöinen ja Ilmarinen sijoittuvat Ekmanin Wäinämöisen laulun ja Gallen-Kallelan Kullervon sotaanlähdön edustaman kehityskaaren välimaastoon. Ne osoittavat Stigellin varmaa muodon ja materiaalin hallintaa: hän kuvasi Väinämöisen soittamassa kannelta seisovassa asennossa ja Ilmarisen takomassa auraa, molemmat yhtä dynaamisina ylöspäinsuuntautuvassa liikkeessä. Kantele ja aura horisontaalisina elementteinä vahvistavat hahmojen symmetrisyyttä. Väinämöinen ja Ilmarinen viittaavat nuorison tehtävään yhteiskunnan henkisessä ja aineellisessa rakennustyössä. Teokset on tehty valamalla sementtiin.Vanhan ylioppilastalon suunnittelu aloitettiin 1858 ja se vihittiin käyttöönsä 1870. Veistosten lisäksi julkisivua koristaa friisi, jonka Walter Runeberg valmisti antiikin esikuvien mukaan rakennuksen empiretyyliä korostaen.Sen molemmin puolin on otsikkokirjoitus: SPEI SUAE - PATRIA DEDIT (Toivoilleen isänmaa antoi.)Veistokset eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Within the series of Kalevala sculptures of the Old Student Union Building Stigell's pieces Väinämöinen and Ilmarinen stand midway in the development from Ekman's Song of Wäinämöinen to Akseli Gallen-Kallela's Kullervo Sets Off for a Battle. They are proof of Stigell's confident mastery of shape and material. He depicts Väinämöinen playing the kantele in an upright position and Ilmarinen forging a plough, giving both a dynamic upward movement. As horizontal elements the kantele and the plough underline the symmetry of the two figures. The pieces symbolize the duties of youth in the material and spiritual building of a society. The works are cast in cement.Design work for the Old Student Union was initiated in 1858 and the building was completed in 1870. In addition to sculptures, the facade includes a frieze by Walter Runeberg. The cement-cast frieze follows classical ideals and emphasizes the Neo-classical style of the building. The text "SPEI SUAE - PATRIA DEDIT" (The land of the fathers gave to its youth) is also on the facade.Sculptures don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ilmarinen ja Väinämöinen Ilmarinen and Väinämöinen Mannerheimintie, 3 Kluuvi Gamla Studenthusets fasad, Mannerheimvägen 3, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ilmarinen-ja-vainamoinen-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ilmarinen-ja-vainamoinen-robert-stigell/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ilmarinen-ja-vainamoinen-robert-stigell/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.499541+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.940544 60.16896     Robert Stigell: Ilmarinen ja Väinämöinen, 1888. (Kuvassa Väinämöinen oikealla.) Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ilmarinen och Väinämöinen         Robert Stigell: Ilmarinen och Väinämöinen, 1888. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   I serien av Kalevalamotiv inom konsten i placerar sig Stigells nischskulpturer stilmässigt mellan R.W. Ekmans "Väinämöinens sång" och Gallen-Kallelas "Kullervo drar ut i strid". Studenthusets skulpturer visar Stigells starka och säkra känsla för form och material: Väinämöinen avbildas stående och spelande kantele och Ilmarinen smidande en plog, bägge lika dynamiska i en uppåtsträvande rörelse. Kantelens och plogens horisontala inslag förstärker gestalternas symmetri. Väinämöinen och Ilmarinen hänvisar till ungdomens uppgift i samhällsbygget. Skulpturerna är gjutna i cement.Initiativet till ett hus för Universitetets studentkår togs 1858. Den färdiga byggnaden invigdes 1870. Fasaden pryds också av en fris av Walter Runeberg. Inskriptionen som flankerar frisen lyder SPEI SUAE - PATRIA DEDIT (Av fosterlandet till dess framtidshopp).Skulpturer ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Robert Stigell: Ilmarinen and Väinämöinen, 1888. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23042 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gunnar Finne", "sv": "Konstn\u00e4r Gunnar Finne", "en": "Artist Gunnar Finne"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1939", "sv": "Publicerad 1939", "en": "Published 1939"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6648     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ilvekset1.jpg     Teos koostuu kahdesta kivisestä portinpylväästä, joiden päälle on veistetty kiipeileviä Ilveksiä.Gunnar Finne opiskeli arkkitehtuuria ennen kuin aloitti taideopintonsa. Tämä näkyy taiteilijan tuotannossa kykynä hahmottaa veistokset rakennuksiin toimiviksi kokonaisuuksiksi. Tästä johtuen tunnetut arkkitehdit kuten Lindgren, Saarinen, ja Sirén antoivat Finnelle laajoja koristustehtäviä suunnittelemissaan rakennuksissa. Finnen tuotanto käsittää patsaita, kohokuvia ja mitaleita. Taiteilijan veistoksia Helsingissä ovat mm. Elämän Nektaria Alko Oy Seinässä Salmisaaressa, Topeliuksen patsas Esplanadin puistossa sekä portaaliveistokset Töölössä ja Sörnäisissä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. "Lynxes" consists of two gateposts with climbing lynxes.Gunnar Finne studied architecture before he took up art studies, as is shown by his ability to harmoniously integrate sculptures to buildings. This skill made him popular with architects such as Lindgren, Saarinen and Sirén who commissioned extensive decorations for their buildings from Finne. Finne's oeuvre comprises statues, reliefs and medals.In Helsinki, Finne's works include "The Nectar of Life" (facade of Alko Inc. in Salmisaari), the statue of Topelius in the Esplanade park and portal pieces in Töölö and Sörnäinen.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Ilvekset Ilvekset / Lynxes Helsingin hovioikeus, Itäinen puistotie 1, Kaivopuisto Arbetsdomstolen, Östra allén 1, Brunnsparken   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ilvekset-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ilvekset-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ilvekset-gunnar-finne/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.546681+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.955338 60.15921     Gunnar Finne: Ilvekset, 1939. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Lodjur         Gunnar Finne: Lodjur, 1939. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Gunnar Finnes klättrande lodjur pryder portstolparna vid Östra allén 1. Skulptörens produktion omfattar skulpturer, reliefer och medaljer. I Helsingfors finns bl.a. reliefen "Livets nektar" på Alkos huvudkontor, Topeliusmonumentet "Saga och sanning" i Esplanadparken och portalskulpturer i Tölö och Sörnäs. Finne studerade arkirektur före han inledde sina studier i konst. Detta syns bl.a. i konstnärens förmåga att gestalta skulpturen som en fungerande del av byggnadshelheten. Arkitekter så som Lindgren, Saarinen och Sirén gav därför gärna uppdraget åt Finne att dekorera de byggnader som de planerade.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Gunnar Finne: Lynxes, 1939. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23047 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "sv": "Konstn\u00e4r Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "en": "Artist Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1980", "sv": "Publicerad 1980", "en": "Published 1980"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6725     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/Myllykallion ittykki.jpg     Helsingin suurpommitusten aikana helmikuussa 1944 tehtiin kaupunkiin 2120 lentoa mukanaan noin 20 000 pommia. Kaupunkia puolusti ilmatorjuntarykmentti 1 ja sen keskitetyn torjunnan ansiosta kaupungin alueelle putosi lopulta vain 800 pommia. Lauttasaaren Myllykalliolla toimi 6.10.1939-22.3.1940 raskas it-patteri aseistuksenaan kaksi 76 mm:n it-kanuunaa sekä 17.6.1941-29.7.1944 raskas it-patteri 4. Patterin aseistuksena oli kuusi it-kanuunaa 76 itk 31. Yksi näistä kanuunoista paljastettiin Lauttasaaren ilmapuolustuksen muistomerkiksi 12.6.1980. Lauttasaaressa on toinenkin it-muistomerkki Veijarivuorenniemen puistossa.Muistomerkki ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. During the massive air strikes on Helsinki in February 1944, a total of 2,120 sorties were made over the city and some 20,000 bombs were dropped. Thanks to Helsinki's defender, the First air defence regiment, and its concerted effort only 800 bombs hit the city. D uring October 6, 1939-March 22, 1940, a heavy antiaircraft unit operated on the Myllykallio hill in Lauttasaari. The unit comprised two 76 mm guns. During June 17, 1941-July 29, 1944 the heavy antiaircraft unit 4 operated on the same hill. It included six 76- itk-31-type guns, one of which was returned to Myllykallio in memory of Lauttasaari's defence on June 12, 1980. There is also another air defence memorial in Lauttasaari, in the Veijarivuorenniemi park.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Myllykallion ilmatorjuntatykki -muistomerkki Ilmatorjuntatykki / Antiaircraft gun Myllykallio, Lauttasaari Kvarnberget, Lauttasaari Myllykallio, Lauttasaari http://hamhelsinki.fi/sculpture/myllykallion-ilmatorjuntatykki-muistomerkki-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/myllykallion-ilmatorjuntatykki-muistomerkki-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/myllykallion-ilmatorjuntatykki-muistomerkki-tuntematonokandunknown/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00200 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.591912+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sota", "taistelu", "hkr", "pommitus"], "sv": ["krig", "bombning", "bomber", "krigsminnesm\u00e4rke"]} Point 24.867228 60.160122     Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Luftvärnskanon (1)         Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Under bombningarna i februari 1944 gjordes sammanlagt 2120 flygningar över staden med 20 000 bomber. Staden försvarades av luftvärnsregemente 1 och tack vare det koncentrerade luftvärnet föll slutligen endast 800 bomber inom stadens område.På Kvarnberget i Drumsö fanns 6.10.1939-22.3.1940 ett tungt luftvärnsbatteri med två 76 mm:s kanoner, och 17.6.1941-29.7.1944 tunga luftvärnsbatteriet 4 med sex 76 mm:s kanoner. En av dessa kanoner avtäcktes den 12 juni 1980 till minne av luftvärnet på Drumsö. På Drumsö finns ett annat luftvärnsminnesmärke i Skojarbergsparken.Minnesmärket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23053 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Veikko Hirvim\u00e4ki", "sv": "Konstn\u00e4r Veikko Hirvim\u00e4ki", "en": "Artist Veikko Hirvim\u00e4ki"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1981", "sv": "Publicerad 1981", "en": "Published 1981"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6920     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/joutua2.jpg     Teos rakentuu kolmesta toteemisesta kivipylväästä, joiden materiaali on Jyväskylän musta graniitti. Suoraan pihalaatoituksesta nousevan veistoksen sileä pinta ja terävät kulmat tuovat paikoin mieleen myös kubistisen maalauksen fasetit. Kaarevat ulokkeet ja orgaanisilta vaikuttavat painanteet rajautuvat kulmiin, särmiin ja taitekohtiin.Veikko Hirvimäen Joutua-teos oli yksi neljästä Eduskuntatalon lisärakennuksen veistoskilpailun voittaneesta ehdotuksesta. Kilpailu järjestettiin vuonna 1979. Veistos paljastettiin 1981. Se ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The piece consists of three totem-like stone columns. Their smooth surfaces and sharp corners are reminiscent of the facets in Cubist paintings. Arched projections and organic-looking depressions always end at corners and edges, giving the piece a restless appearance. The eye cannot move smoothly across the surface; instead, it is forced to refocus continuously. It is as if the work is an ordinary dream which is made restless and transformed into a tormenting nightmare by the sharp forms and strange figures. Veikko Hirvimäki received first prize in the sculpture competition for the expansion of the Parliament building arranged in 1979. The sculpture was unveiled in 1981 and it is made of Jyväskylä black granite. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Joutua Joutua / To hurry up Eduskuntatalon sisäpiha, Etu-Töölö Riksdagshusets innergård, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/joutua-veikko-hirvimaki/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/joutua-veikko-hirvimaki/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/joutua-veikko-hirvimaki/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.666063+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.932251 60.172432     Veikko Hirvimäki: Joutua, 1981. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Hinna / Joutua         Veikko Hirvimäki: Hinna, 1939. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Joutua (Att hinna) består av tre totemlika stenpelare. Formen med de släta ytorna men vassa hörnen för tankarna till kubismen. De bågformade utsprången och nästan organiska fördjupningarna begränsas alltid av hörn eller kanter, vilket ger skulpturen ett oroligt intryck. Det är inte möjligt att följa ytan med blicken, utan ögat måste hela tiden fokuseras vid en ny brytpunkt. Skulpturen kan lokaliseras till den punkt där en vanlig dröm via oro, vassa former och främmande gestalter förvandlas till en gastkramande mardröm.Veikko Hirvimäki fick första pris i den skulpturtävlan som ordnades i samband med Riksdagshusets tillbyggnad 1979. Skulpturen avtäcktes 1981. Materialet är svart Jyväskylägranit. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Veikko Hirvimäki: To hurry up, 1981. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23072 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Wikstr\u00f6m", "en": "Artist Emil Wikstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1910", "sv": "Publicerad 1910", "en": "Published 1910"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6706     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/karhu2-vn.JPG     Emil Wikström liittyi jo opiskeluaikoinaan 1880-luvulla realistisia näkemyksiä tavoitelleisiin taiteilijoihin. 1890-luvulla häntä alkoivat kiinnostaa yhä enemmän myös kansalliset aiheet. Wikström oli yksi niistä suomalaisista taiteilijoista, jotka hahmottelivat kansallisia tunnusmerkkejä ja suomalaisuuden tunnuskuvia käyttämällä paikalliseen luontoon kuuluvia eläin- ja kasviaiheita. Suomen leijonalle etsittiin kotoperäisiä vastineita ja yksi useimmin kuvatuista oli juuri kontio, metsän omena, mesikämmen.Wikström teki Pariisin 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin karhuaiheisen veistoksen. Tästä alkoi kuvanveisäjän ja paviljongin suunnitelleiden arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen yhteistyö. Vuonna 1909 Wikströmiltä tilattiin kyseisten arkkitehtien suunnitteleman Kansallismuseon portaille graniittinen Karhu. Karhu paljastettiin 1918.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Already during his studies in the 1880s Emil Wikström adapted a realistical approach in his art. In the 1890s, he became increasingly interested in the themes of Finnish National Romanticism. Wikström is known as one of the Finnish artists who created national symbols and icons of Finnishness using the animals and plants found in Finland.The National Romantic movement sought domestic replacements for the lion in Finland's arms and one of the most popular ones was the bear, the apple of the woods, the honey-paw. Wikström had designed a bear-sculpture for the Finnish pavilion at the 1900 Paris World Fair. This pavilion was also the beginning of the cooperation between the sculptor and the pavilion's designers, architects Herman Gesellius, Armas Lindgren and Eliel Saarinen. In 1909, a granite bear was commissioned from Wikström for the steps of the National Museum, designed by the three architects. The bear was unveiled in 1918.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Karhu Karhu / The Bear Kansallismuseon portaat, Mannerheimintie 34, Etu-Töölö Nationalmuseets trappa, Mannerheimvägen 34, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/karhu-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/karhu-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/karhu-emil-wikstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:22.875378+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.93206 60.174873     Emil Wikström: Karhu, 1918. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Björnen         Emil Wikström: Björnen, 1918. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Emil Wikström tillhörde redan under sin studietid, på 1880-talet, till de konstnärer som strävade efter ett realistiskt synsätt. På 1890-talet började han alltmer intressera sig också för nationella motiv. Han var en av de finska konstnärer som gestaltade nationella tecken och symboler med djur- och växtmotiv. Under denna tid sökte man efter inhemska motsvarigheter till Finlands lejon och ett av de käraste motiven blev björnen.Wikström gjorde en björnskulptur till Finlands paviljong i världsutställningen i Paris år 1900. Här började också samarbetet med arkitekterna som ritade paviljongen, dvs. Herman Gesellius, Armas Lindgren och Eliel Saarinen. 1909 fick Wikström en beställning på en granitbjörn till Nationalmuseet, som alltså ritades av samma arkitektrio. Björnen avtäcktes år 1918.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Emil Wikström: The Bear, 1918. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23083 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Arvo Siikam\u00e4ki", "sv": "Konstn\u00e4r Arvo Siikam\u00e4ki", "en": "Artist Arvo Siikam\u00e4ki"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1981", "sv": "Publicerad 1981", "en": "Published 1981"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6742     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/keskustelu-tulevaisuudesta1.jpg     Varhaistuotannossaan Arvo Siikamäki iski informalismia ja pop-taidetta vastaan. Hänen hurjat, ilmaisuvoimaiset näkynsä antoivat surrealistiselle kuvanveistolle uutta ilmettä. Hänen myöhemmässä tuotannossaan lisääntyi pyrkimys abstraktioon. Keskustelu tulevaisuudesta -veistoksessa on edelleen piirteitä surrealismista. Hahmojen kasvonpiirteiden epämääräisyys ja kypärän suojaama pää tuovat mieleen Henry Mooren veistoksissa esiintyvät figuurit. Tuijottavat silmät ja päähineen terävät reunat sekä vartalon pehmeän siloitellut ja kaarevat linjat yhdistettynä raajojen karkeaan muotoiluun luovat meheviä kontrasteja. Keskenään jännitteisesti sijoitetut hahmot ovat kuitenkin kiinni toisissaan.Keskustelu tulevaisuudesta oli yksi Eduskuntatalon lisärakennuksen veistoskilpailussa ensimmäisen palkinnon saaneesta ehdotuksesta. Materiaali on pronssi.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. In his early works Arvo Siikamäki attacked Informalism and Pop Art. His furious, destructively expressive visions gave surrealist sculpture a new face. In his later works the striving for the abstract gained ground. 'Discussion about the future' still carries, however, characteristics typical of Surrealism; the ambiguity of the figure's faces and the head protected by a helmet are reminiscent of the figures in Henry Moore's works. Staring eyes, the cutting edges of the helmet and the soft, smooth and curving lines of the body, together with the crude shaping of the limbs create delicious contrasts. Yet the figures, placed so that tension emerges between them, are linked to each other. 'Discussion about the future' was donated to improve the enlargement of the Parliament building, and it was unveiled in 1981. It is cast in bronze.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Keskustelu tulevaisuudesta Keskustelu tulevaisuudesta/ Discussion about the future Eduskuntatalon sisäpiha Etu-Töölö Riksdagshusets innergård, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/keskustelu-tulevaisuudesta-arvo-siikamaki/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/keskustelu-tulevaisuudesta-arvo-siikamaki/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/keskustelu-tulevaisuudesta-arvo-siikamaki/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.012881+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.932505 60.17239     Arvo Siikamäki: Keskustelu tulevaisuudesta, 1981. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Samtal om framtiden         Arvo Siikamäki: Samtal om framtiden, 1981. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   I sin tidiga produktion opponerade Arvo Siikamäki sig mot informalismen och pop-konsten. Hans häftiga, förödande uttrycksfulla visioner gav den surrealistiska skulpturen ett nytt uttryck. I hans senare produktion har abstraktionen ökat. Samtal om framtiden har fortfarande surrealistiska drag. De otydliga ansiktena och hjälmen som skyddar huvudet påminner om figurer av Henry Moore. De stirrande ögonen, hjälmens skarpa kanter och kroppens utslätade mjuka former i kombination med armarnas och benens grövre former skapar mustiga kontraster. Figurerna är placerade så att det finns spänning mellan dem men de är ändå förenade med varandra.Samtal om framtiden inlöstes för att placeras vid Riksdagshusets tillbyggnad. Materialet är brons och skulpturen avtäcktes 1981.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Arvo Siikamäki: Discussion about the future, 1981. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23086 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tapio Junno", "sv": "Konstn\u00e4r Tapio Junno", "en": "Artist Tapio Junno"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1982", "sv": "Publicerad 1982", "en": "Published 1982"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6902     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kilpimi2_new.jpg     Sisäasiainministeriön sisäpihalla sijaitseva veistos on ensimmäinen kolossaalinen versio Tapio Junnon useissa teoksissa käyttämästä pukuun sonnustautuneesta mieshahmosta. Realistisesti kuvatusta ihmishahmosta poikkeavat ekspressiiviset muodot viestittävät tuskaa ja kärsimystä. Veistoksen esittämä hahmo näyttää torjuvan kilvellään uhkaa, joka on hänen ulkopuolellaan. Kuitenkin vääristyneet muodot ja tuskainen ilme kertovat, ettei kilpi auta häntä suojautumaan pahoinvoinnilta, joka kumpuaa hänen sisimmästään.Veistos on valmistunut 1982. Sen korkeus on 460 cm ja sen materiaali on pronssia. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The sculpture, located in the courtyard of the Ministry of the Interior, is the first colossal version of the male figure in a suit that Tapio Junno has used in numerous works. The expressive features of the otherwise realistically depicted human figure convey pain and suffering. The figure seems to be using the shield to ward of some external threat. Yet the distorted features and an expression full of suffering make it plain that the shield cannot protect him from the anguish deep inside. The piece was finished in 1982. It is cast in bronze and its height is 4.6 metres. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kilpimies Kilpimies/ Man with Shield Kirkkokatu 12, Kruununhaka Kyrkogatan 12, Kruununhaka Kirkkokatu 12, Kruununhaka http://hamhelsinki.fi/sculpture/kilpimies-tapio-junno/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kilpimies-tapio-junno/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kilpimies-tapio-junno/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00170 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.051941+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sis\u00e4piha"]} Point 24.95516 60.17047     Tapio Junno: Kilpimies, 1982. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Sköldmannen         Tapio Junno: Sköldmannen, 1982. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Sköldmannen på inrikesministeriets gård är den första kolossalversionen av den kostymklädde mannen som förekommer i många av Tapio Junnos verk. De expressiva formerna som fjärmar sig från den realistiska människofiguren uttrycker smärta och lidande. Mannen tycks värja sig mot ett utifrån kommande hot med skölden, men de förvridna formerna och hans plågade uttryck berättar att skölden inte rår på det illamående som kommer från hans inre. Skulpturen avtäcktes 1982. Den är 460 cm hög och materialet är brons. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Tapio Junno: Man with Shield, 1982. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23089 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Hannu Sir\u00e9n", "sv": "Konstn\u00e4r Hannu Sir\u00e9n", "en": "Artist Hannu Sir\u00e9n"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1995", "sv": "Publicerad 1995", "en": "Published 1995"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6804     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kivinen-vieras-2-hr.jpeg     Suomen Kansallisoopperan pihalla sijaitseva veistos kohoaa juhlavana yli 8 metrin korkeuteen. Sen pintaa rytmittävät urat ja työstöjäljet; teos on kuin valtavalla piilukirveellä veistetty.Veistoksen muoto tuo mieleen romanialaissyntyisen taiteilijan Constantin Brancusin (1876-1957) puuhun veistämät Loppumattomat pylväät. Hannu Sirénin aiemmissa teoksissa käyttämät teollista alkuperää olevat materiaalit ovat saaneet väistyä orgaanisesti muotoillun luonnonkiven tieltä.Veistoksen materiaali on harmaata graniittia.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Located in the forecourt of the Finnish National Opera, the Stone Visitor is a magnificent eight-metre-tall sculpture. Its surface is covered with deep grooves and cuts, as if it had been carved with a huge broadaxe. The shape of the Stone Visitor is reminiscent of the Rumanian-born artist Constantin Brancusi's (1876-1957) Endless columns carved in wood.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kivinen vieras Kivinen vieras / Stone Visitor Helsinginkatu 58, Taka-Töölö Helsingegatan 58, Taka-Töölö Helsinginkatu 58, Taka-Töölö http://hamhelsinki.fi/sculpture/kivinen-vieras-hannu-siren/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kivinen-vieras-hannu-siren/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kivinen-vieras-hannu-siren/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00260 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.097225+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kivi", "valtio"]} Point 24.929407 60.18208     Hannu Sirén: Kivinen vieras, 1995. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     En gäst av sten         Hannu Sirén: En gäst av sten, 1995. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Hannus Sirens skulptur vid Nationaloperan höjer sig högtidligt till 8 meters höjd. Ytan indelas av räfflor och spår av bearbetningen, skulpturen ser ut att vara huggen med en enorm bila. Formen påminner om den rumänske konstnären Constantin Brancusis (1876-1957) oavslutade pelare i trä.Hannu Siréns industriellt framställda material från tidigare skulpturer har fått ge vika för organiskt skulpturerad natursten. Skulpturens material är grå granit.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Hannu Sirén: Stone Visitor, 1995. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23090 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Lauri Anttila, Kaj Franck, Olli Tamminen", "sv": "Konstn\u00e4r Lauri Anttila, Kaj Franck, Olli Tamminen", "en": "Artist Lauri Anttila, Kaj Franck, Olli Tamminen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1987", "sv": "Publicerad 1987", "en": "Published 1987"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6693     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kivipuutarha.jpg     Valtion taideteostoimikunnan tilaama, muotoilijoiden rakentama miljöötaideteos valmistui vuonna 1987 Opetusministeriön uusien toimitilojen pihakuiluun Kruununhakaan. Muodoltaan epäsäännöllisen, neljältä sivulta valkoisten talonseinämien ympäröimä kokonaisuus rakentuu luonnonkivistä, muotoilluista kivirakennelmista, kasveista sekä vesialtaasta. Itäseinälle kiinnitetyssä laatassa lukee: "Tämä piha koostuu suomalaisista kivilajeista ja kasveista. Teokseen liittyy akustisia askelkiviä ja puolipäivän ilmaiseva aurinkokello." Tekstin alapuolella ovat taiteilijoiden signeeraukset sekä valmistumisvuosi.Kivipuutarha on vihitty rakennuksen käyttötarkoitukseen liittyen tieteelle ja taiteelle. Tiedepuolta edustavat pihan moninaiset kivilaadut ja kasvit sekä niiden valinta tieteellisine kokeineen, taidetta puolestaan kiven muotoileminen, merkitysten luominen muodolla leikittelyn ja tilan jäsentämisen kautta. Tilaan astumista markkeeraavat akustiset askelkivet, joita pitkin ja juovaisen luonnonkiven yli voi suoraan kulkea pihan keskiössä olevalle, sammalpohjaisen maan, luonnonkivien ja kasvien ympäröimälle vesilähteelle ja sen takaiselle kivipenkille. Pihan läntiselle sivustalle on Olli Tammisen ideoimana rakennettu kolme uhripöytiin muodollisesti yhdistyvää kivitasoa, joista keskimmäiseen on koverrettu allas. Itäseinän vierellä on lisäksi lieriönmuotoisista paaseista pystytetty patsas. Lauri Anttilan ideoiman aurinkokellon muodostavat pohjoisseinämän ylimmässä kerroksessa sijaitseva meridiaanipeili sekä tilan läntiselle seinustalle sijoitetut neljä kivien koristamaa laattaa, joihin on kirjattu paikannimiä ja niiden tarkka sijainti: "Löyttymäki 20ø/0ø, Raudanselänne 30ø/10ø, Akkunusjoki 40ø/20ø, Rautusjärvi 50ø/30ø." Helsingin meridiaanilta Suomen alueelta kerätyt kivet toimivat meridiaanipeilin asteikkona peilin heijastaman auringonvalon kulkiessa betonikiveyksen ylitse.Kokonaisuus on jännittävä yhdistelmä geometrisia ja orgaanisia muotoja, luontoa ja ihmisen kädenjälkeä, elävää ja kuollutta materiaalia, kaaosta ja järjestyst… "Stone Garden" was commissioned by the State art purchases committee. It was completed in 1987 and placed in the court yard of the Ministry of Education's new building."Stone Garden" was designed by Kaj Franck with the assistance of Lauri Anttila and Olli Tamminen. Franck was one of Finland's most prominent designers. He palyed a central role in the Finnish industrial arts and in the reform of designer training. Lauri Anttila has for long been in the forefront of metal art and jewellery. He seeks his materials in the Finnish nature. Olli Tamminen's oeuvre comprises jewellery, unique furniture, light fixtures and sculptures made from natural materials. Although the overall design is Franck's, Anttila and Tamminen both played a central role in the creation of this monumental and elaborate piece which shows the personal artistry of each of the three artists.The foundation of "Stone Garden" is in science and art, the spheres of the Ministry's activities. Science is represented by the various types of stone and plants and their selection through scientific experimentation, while art is represented by the shaping of the stone and the creation of meaning through play with form and structuring of space.The work is surrounded by irregular white walls on four sides. It consists of natural stones, stone formations, plants and a pool. The entrance of 'Stone Garden' is marked by acoustic stepping stones which form a direct path, crossing a striped natural stone to a water spring right in the centre of the yard surrounded by moss-covered earth, natural stones and plants and finally to a stone bench behind the spring. Three stone tables - designed by Olli Tamminen - have been placed close to the western wall. The table in the middle has a pool cut into it. On the opposite side there is a statue of conical stone slabs. The sundial, designed by Lauri Anttila, consists of a meridian mirror on the top floor of the northern elevation and four plaques, each embellished with stones, on the western edge. The plaques contain names of pl…   Kivipuutarha Kivipuutarha / Stone Garden Opetusministeriön sisäpiha, Meritullinkatu 10, Kruununhaka Undervisningsministeriet, Sjötullsgatan 10, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kivipuutarha-lauri-anttila-kaj-franck-olli-tamminen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kivipuutarha-lauri-anttila-kaj-franck-olli-tamminen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kivipuutarha-lauri-anttila-kaj-franck-olli-tamminen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.112442+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["milj\u00f6taide", "ymp\u00e4rist\u00f6taide"]} Point 24.959301 60.171406     Lauri Anttila, Kaj Franck ja Olli Tamminen: Kivipuutarha, 1987. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Stenträdgården         Lauri Anttila, Kaj Franck och Olli Tamminen: Stenträdgården, 1987. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Miljökonstverket på undervisningsministeriets innergård beställdes av Statens konstverkskommission och var färdigt 1987. Stengården planerades av professor Kaj Franck i samarbete med Lauri Anttila och Olli Tamminen. På södra väggen finns texten: "Denna gård har sammanställts av finska stenarter och växter. I gården ingår akustiska gångstenar och ett solur som visar dagens middagshöjd".Stenträdgården är tillägnad vetenskapen och konsten. De olika stensorterna och växterna representerar vetenskapen. Akustiska gångstenar leder fram till en källa mitt på gården. Olli Tamminen har formgivit de tre stenavsatserna på västra sidan. Lauri Anttila har gjort soluret som består av en meridianspegel i den högsta våningen på nordsidan och namnen på fyra orter och deras exakta läge på den västra väggen - Lyöttömäki 20/0, Raudanselänne 30/10, Akkunusjoki 40/20, Rautusjärvi 50/30. De finska stensorterna som kommer från Helsingfors median fungerar som meridianspegelns markeringar, när solljuset som reflekteras via spegeln förflyttar sig över stenläggningen.Stengården är en spännande kombination av geometriska och organiska former, natur och tuktad natur, levande och dött material, kaos och ordning. Stenträdgården ansluter sig till den japanska trädgården och zenbuddismen, men också till den urfinska naturkänslan.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Lauri Anttila, Kaj Franck and Olli Tamminen: Stone Garden, 1987. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23092 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Walter Runeberg", "sv": "Konstn\u00e4r Walter Runeberg", "en": "Artist Walter Runeberg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1878", "sv": "Publicerad 1878", "en": "Published 1878"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6805     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kleobis-ja-biton-1.jpg     Hampus Dalströmin suunnittelema Ylioppilastalo valmistui 1870. Rakennuksen empire-arkkitehtuuria korostavan friisin laati Walter Runeberg. Kleobis ja Biton -aiheisen friisin luonnos valmistui Roomassa jo 1874. Teoksen työstäminen ja sementtiin valaminen kesti kuitenkin huomattavan kauan ja paikalleen teos asetettiin vasta elokuussa 1878.Friisin keskusryhmän muodostavat äitiään vaunuissa vetävät Kleobis ja Biton. Heitä seuraa friisin vasemmassa reunassa kulttiesineitä kantavien papittarien kulkue sekä muutamien henkilöiden ja parin uhrilampaan ryhmä. Oikeassa laidassa puolestaan ovat kuvattuina kulkuetta seuraavat sotilaat ja kansalaiset. Teoksen molemmin puolin on jaettu teksti "Spei suae patria dedit" (Isänmaa antoi toivolleen). Kleobiin ja Bitonin tarina on pojan rakkautta äitiin kuvaava klassinen myytti. Myytin mukaan vanha papitar halusi jumalatar Junon kunniaksi vietetyn Matronalia -juhlan aikaan matkustaa Argosin temppeliin, jossa oli palvellut jumalatarta ennen avioitumistaan. Koska matka oli liian pitkä vanhan naisen käveltäväksi, äiti pyysi poikiaan valjastamaan kaksi valkoista, nuorta lehmää vankkureitaan vetämään. Veljekset eivät kuitenkaan löytäneet lehmiä ja haluamatta tuottaa äidilleen pettymystä valjastivat itsensä kärryjen juhdiksi. Kulkueen edetessä kaupungin läpi ihmisjoukot kerääntyivät kunnioittamaan poikien uhrautuvaa tekoa.Temppelissä kiitollinen äiti rukoili naisten suojeluspyhimys Junoa siunaamaan ansioituneita poikiaan suurimmalla mahdollisella lahjalla ja palatessaan seremonioiden päätyttyä portaaliin löysi uupumuksesta nukkuvat poikansa kuolleina. Ylijumala Jupiterin puoliso, avio-onnen ja lapsen onnellisen syntymän jumalatar oli kuljettanut veljekset unessa Paratiisiin, Elysiumin kentille, ikuisen elämän ja onnen paikkaan.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Student Union was designed by Hampus Dahlström and completed in 1870. The frieze accentuating the building's Neo-Classicism was designed by Walter Runeberg. Its draft was completed in Rome already in 1874 but it took considerable time to finish the work and cast it in cement. It was finally mounted in 1878.The central group of the frieze depicts Cleobis and Biton pulling their mother along in a wagon. They are followed by a procession of priestesses on the left, carrying cult objects, and a small group of people and a some sacrificial lambs. On the right there are soldiers and citizens observing the procession. The text "SPEI SUAE - PATRIA DEDIT" (The land of the fathers gave to its youth) is divided into two sections by the piece.The story of Cleobis and Biton is a classical myth of a boy's love for his mother in which an old priestess wishes to travel to the temple of Argos during an Argival festival celebrating the goddess Hera whom the priestess had served before marrying. As the journey is too long for the old woman to travel by foot, she asks her sons to yoke two young white cows to a wagon. The brothers cannot find the cows, however, so they take the yoke themselves because they do not wish to disappoint their mother. At the temple the grateful mother prays for Hera, the protector of women, to bless the sons with the greatest possible gift. After the ceremonies she returns to the portal, where her boys had remained to rest, and finds them dead. The wife of Zeus and the goddess of marriage and child-birth had taken the boys in their sleep to paradise, to Eleusis, the place of eternal life and bliss.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kleobis ja Biton Kleobis ja Biton / Cleobis and Biton Kolmensepänaukio, Kluuvi Tresmedersplatsen, Kluuvi Kolmensepänaukio, Kluuvi http://hamhelsinki.fi/sculpture/kleobis-ja-biton-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kleobis-ja-biton-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kleobis-ja-biton-walter-runeberg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.140609+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["antiikkintarina", "julkisivu"], "en": ["down town", "Mannerheimintie"]} Point 24.941126 60.16888     Walter Runeberg: Kleobis ja Biton, 1878. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Kleobis och Biton         Walter Runeberg: Kleobis och Biton, 1878. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Studenthuset, arkitekt Hampus Dalström, stod färdigt 1870. Skulptören Walter Runeberg gjorde ett utkast till frisen med Kleobis och Biton i Rom 1874. Bearbetningen och gjutningen av frisen i cement tog lång tid i anspråk och Studenthuset fick sin fris först i augusti 1878.Gruppen i frisens centrum består av Kleobis och Biton som drar på sin mors vagn. Till vänster ett följe med prästinnor som bär på kultföremål och en grupp med några människofigurer och offerlamm. Till höger soldater och medborgare och på sidfälten den delade texten "Spei suae - patria dedit" (Av fosterlandet till dess framtidshopp). Kleobis och Biton var två starka söner till en Hera-prästinna i antikens Argos. Då oxar vid ett tillfälle saknades drog de själva sin moders vagn den långa vägen till templet. Modern bad gudinnan att som tack för denna bedrift skänka sönerna det bästa en människa kan få, varpå dessa insomnade i helgedomen för att aldrig mera vakna.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Walter Runeberg: Cleobis and Biton, 1878. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23100 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Johannes Haapasalo, C.E. Sj\u00f6strand", "sv": "Konstn\u00e4r Johannes Haapasalo, C.E. Sj\u00f6strand", "en": "Artist Johannes Haapasalo, C.E. Sj\u00f6strand"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1914", "sv": "Publicerad 1914", "en": "Published 1914"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6526     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kolme-geniusta-1-tmh.JPG     Gustaf Nyströmin suunnittelema Kansallisarkiston (aik. Valtionarkisto)rakennus valmistui vuonna 1889. Klassistisen julkisivun yläreunan eli attikan veistosryhmän Kolme Geniusta suunnitteli C.E. Sjöstrand.Veistokset eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.Veistosryhmän kolme naisfiguuria symbolisoivat rakennuksen käyttötarkoitusta. Kuvattuina ovat keskellä Suomi, joka erottuu seisovana hahmona. Reunafiguurit symboloivat historiantutkimusta ja historiankirjoitusta. Historiantutkimuksen jumalatar on syventynyt tutkimustyöhön ja kumartunut kirjansa ylitse. Historiankirjoitus puolestaan on ojentanut kätensa vastaanottamaan hänelle ojennetut tiedot.Veistosryhmä valmistui 1889 nousevan suomenmielisyyden saattelemana. Rakennuksen funktio ja veistosryhmän symboliikka oli tärkeää juuriaan ja alkusuomalaisuutta etsivälle kansalle. Nykyinen veistosryhmä on Johannes Haapasalon laatima jäljennös Sjöstrandin alkuperäismallista. Patsaiden materiaali on hiekkakivi.Rakennus kärsi tuntuvia vaurioita helmikuun suurpommituksissa 1944. Aukiolle putosi pommi helmikuun 26.-27. välisenä yönä 1944, jolloin mm. keskimmäinen patsas menetti päänsä. The National Archives were designed by Gustaf Nyström and completed in 1889. Above the cornice of the building's classical façade is a low wall or story - known in classical architecture as the attic. The sculptures on the attic were originally created by C.E. Sjöstrand. And, although the present group of sandstone sculptures are copies made by the artist Johannes Haapasalo - they were nevertheless made from C.E. Sjöstrand's original maquettes.The three figures on the attic symbolize the purpose of the building and the archives. The central, standing figure personifies Finland. Finland offers the fruits of research to the Goddess of the Study of History whose left arm is raised to accept them. On Finland's left sits the Goddess of Written History who is immersed in research, bending over her books.The symbolic group of sculptures was completed in 1889 as the spirit of Finnish nationalism was on the rise. The purpose of The National Archives and the group's symbolism was very significant to the Finnish people who, at the time, had begun to investigate the essence of Finnishness and their Finnish roots.The sculptures don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kolme Geniusta Kolme Geniusta / Three Geni Kansallisarkisto, Rauhankatu 17, Kruununhaka Riksarkivet Fredsgatan 17, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kolme-geniusta-johannes-haapasalo-c-e-sjostrand/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kolme-geniusta-johannes-haapasalo-c-e-sjostrand/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kolme-geniusta-johannes-haapasalo-c-e-sjostrand/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.281466+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sota", "hiekkakivi", "pomitus"]} Point 24.952692 60.171608     Johannes Haapasalo ja C.E. Sjöstrand: Kolme Geniusta, 1914. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     De tre genierna         Johannes Haapasalo och C.E. Sjöstrand: De tre genierna, 1914. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Riksarkivet som ritades av arkitekten Gustaf Nyström stod färdigt 1889. Skulpturerna i byggnadens attika är gjorda av C.E. Sjöstrand. De tre figurerna symboliserar byggnadens funktion. Finland, den stående gestalten, tar emot forskningsresultat av historieforskningens gudinna som sitter böjd över sin bok, och överräcker dem till historieskrivningen, som tar emot dem med utsträckta armar. Skulpturgruppen blev färdig 1889. Byggandens funktion och skulpturgruppens symbolik var viktiga för det finländska folket, som under tilltagande nationalism sökte sina rötter. Den nuvarande skulpturgruppen är en kopia efter originalet som utförts av Johannes Haapasalo. Materialet är sandsten.Skulpturerna ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Johannes Haapasalo and C.E. Sjöstrand: Three Geni, 1914. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23101 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Matti Koskela, Markku Viitasalo, Pirkko Viitasalo", "sv": "Konstn\u00e4r Matti Koskela, Markku Viitasalo, Pirkko Viitasalo", "en": "Artist Matti Koskela, Markku Viitasalo, Pirkko Viitasalo"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1982", "sv": "Publicerad 1982", "en": "Published 1982"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6531     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/virasto-himmeli-pasila05-f.jpg     Markku ja Pirkko Viitasalo ja Matti Koskela voittivat Pasilan virastokeskuksen veistoskilpailun 1978 ja heidän suunnittelemansa Konstruktio 2000, toiselta nimeltään Himmeli, valmistui neljä vuotta myöhemmin.Ruostumattomasta teräksestä tehty veistos on saanut idean perinteisistä oljenkorsi-himmeleistä, joita ennen tehtiin erityisesti joulukoristeiksi. Teoksen mittakaava - korkeus 4 metriä ja paino 600 kg - on kuitenkin täysin toista luokkaa kuin kansanomaisen olkikoristeen.Konstruktivistisen taiteen periaatteiden mukaisesti teoksen muoto ja rakenne sinänsä antavat sille merkityksen ja kiinnostavuuden. Himmelissä on keskeistä valo sekä rakenteessa heijastuvat, liikkeen mukana syntyvät optiset muutokset.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Markku and Pirkko Viitasalo and Matti Koskela won the sculpture competition for the Pasila government office block in 1978 and their 'Construction 2000, Ornament' was finished four years later. The cube-like stainless steel sculpture was inspired by traditional straw ornaments. Its dimensions, however, are of a completely different scale: the work is four metres high and weighs 600 kg. True to Constructivist ideals, the work's form and structure in themselves give it meaning and significance. A central role is played by light and the optical changes reflected in the structure as the 'Ornament' moves.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Konstruktio 2000 / Himmeli Konstruktio 2000, Himmeli / Construction 2000, Ornament Pasilan virastokeskus, Itä-Pasila Böle ämbetshus   http://hamhelsinki.fi/sculpture/konstruktio-2000-himmeli-matti-koskela-markku-viitasalo-pirkko-viitasalo/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/konstruktio-2000-himmeli-matti-koskela-markku-viitasalo-pirkko-viitasalo/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/konstruktio-2000-himmeli-matti-koskela-markku-viitasalo-pirkko-viitasalo/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.294708+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.935322 60.19931     Matti Koskela, Markku Viitasalo ja Pirkko Viitasalo: Konstruktio 2000 /Himmeli, 1982. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Konstruktion 2000 / Himmel         Matti Koskela, Markku Viitasalo och Pirkko Viitasalo: Konstruktion 2000 / Himmel, 1982. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Markku & Pirkko Viitasalo och Matti Koskela vann skulpturtävlingen om en skulptur vid Böle ämbetshus 1978. Deras förslag Konstruktion 2000, Himmel, var färdigt fyra år senare.Idén till det kubformade verket i rostfritt stål härleds från den traditionella halmhimmeln. Skalan är dock en annan än i halmdekorationerna: himmeln är 4 meter hög och väger 600 kg.Enligt konstruktivismens principer ger konstverkets form och konstruktion i sig betydelse åt konstverket, och är en central aspekt som gör konstverket intressant. Det centrala i Himmel är ljuset och de optiska förändringarna som skapas av rörelser och som speglas i konstruktionen.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Matti Koskela, Markku Viitasalo and Pirkko Viitasalo: Construction 2000 / Ornament, 1982. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23109 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Bertel Nilsson", "sv": "Konstn\u00e4r Bertel Nilsson", "en": "Artist Bertel Nilsson"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1913", "sv": "Publicerad 1913", "en": "Published 1913"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6845     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/kotkia-3.jpg     Kahta kotkaa esittävää veistosta ympäröi vesiallas. Toinen kotkista näyttää juuri nielevän saalista toisen tarkkaillessa ympäristöä. Veistos on muovailtu realistisesti, mutta kotkien pöyhkeilevän itsevarma ilmeikkyys tuo teokseen myös humoristisen lisän. Karakterisoinnilla on luotu kuva julmasta saalistajasta, joka pronssiin valettuna muuttuu vaarattomaksi ja näyttää kaikessa pelottavassa mahtavuudessaankin hieman surkuhupaisalta. Veistos on alunperin sijainnut Ateneumin puistikossa, josta se on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1974. Teos valmistui vuonna 1913 ja sen materiaalina on pronssi.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The sculpture depicts two eagles and is surrounded by a basin. One of the eagles is about to devour its prey while the other keeps a keen eye on the surroundings. The work is realistic, although the eagles' arrogant and smug expressiveness add humour to it. Nilsson has created an image of a cruel bird of prey, which looses its dangerousness and looks rather foolish despite its intimidating greatness. Originally, the work was placed in the Ateneum park, from where it was moved to its present location in 1974. The piece was completed in 1913 and it is cast in bronze.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kotkia Kotkia / Eagles Yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Kluuvi Helsingfors universitets botaniska trädgård, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kotkia-bertel-nilsson/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kotkia-bertel-nilsson/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kotkia-bertel-nilsson/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.329961+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["Kajsaniemi park"], "en": ["Kaisaniemi"], "fi": ["siirretty", "siirto"]} Point 24.945751 60.174816     Bertel Nilsson: Kotkia, 1913. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Örnarna         Bertel Nilsson: Örnarna, 1913. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Skulpturen som föreställer två örnar är placerad i en vattenbassäng. Den ena örnen har nyss svalt sitt byte medan den andra örnen har blicken fäst på omgivningen. Örnarna är realistiskt avbildade, men deras självmedvetna uttryck ger dem en humoristisk prägel. Karakteriseringen skapar en bild av en grym jägare som har blivit ofarlig i brons och trots sin skrämmande mäktighet ser en aning tragikomisk ut. Skulpturen fanns tidigare i skvären vid Ateneum och flyttades till sin nuvarande plats 1974. Örnarna är gjutna i brons 1913.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Bertel Nilsson: Eagles, 1913. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23118 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Taru M\u00e4ntynen", "sv": "Konstn\u00e4r Taru M\u00e4ntynen", "en": "Artist Taru M\u00e4ntynen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1981", "sv": "Publicerad 1981", "en": "Published 1981"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6689     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/lahestyminen_new.jpg     Taru Mäntynen käyttää taiteessaan materiaaleina pronssia ja betonia. Lähestyminen-veistoksen hahmojen rosoisuus muistuttaa rapattua pintaa. Teoksesta välittyvä liikkeen vaikutelma syntyy sommittelun jännitteisyydestä. Hahmot tuntuvat leijuvan toisiaan kohden. Varovaisen herkkä tunnelma ja hienovireinen heräävä seksuaalisuus on kuvattu kauniisti.Veistos oli yksi neljästä Eduskuntatalon lisärakennuksen veistoskilpailussa vuonna 1979 ensimmäisen palkinnon voittaneista ehdotuksista. Se paljastettiin Eduskuntatalon sisäpihalla vuonna 1981. Teoksen korkeus on 220 cm.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Taru Mäntynen's materials are bronze and concrete. In 'The Approaching', the roughness of the figures resembles a stuccoed surface. The impression of movement in the work is created by the dynamic composition; the figures seem to float towards each other. The work gives the cautious and subtle atmosphere of an awakening and delicate sexuality a beautiful treatment. The piece is cast in bronze and it was erected in the courtyard of the Parliament building in 1981. It is 2.1 metres high.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Lähestyminen Lähestyminen / The Approaching Eduskuntatalon sisäpiha, Etu-Töölö Riksdagshusets innergård, Främre Tölö   http://hamhelsinki.fi/sculpture/lahestyminen-taru-mantynen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/lahestyminen-taru-mantynen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/lahestyminen-taru-mantynen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.436203+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.932535 60.17221     Taru Mäntynen: Lähestyminen, 1981. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Närmandet         Taru Mäntynen: Närmandet, 1981. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Taru Mäntynen använder brons och betong i sina skulpturer. Närmandets ytbehandling påminner om grov puts. Intrycket av rörelse kommer från spänningen i kompositionen. Gestalterna tycks sväva mot varandra. Den känsliga stämningen och den försynta spirande sexualiteten är vackert framställda. Skulpturen är en av de fyra vinnande förslagen i en skulpturtävling som ordnades år 1979. Bronsskulpturen är 220 cm hög och den placerades på Riksdagshusets innergård 1981.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Taru Mäntynen: The Approaching, 1981. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23121 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Kai Rentola", "sv": "Konstn\u00e4r Kai Rentola", "en": "Artist Kai Rentola"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2000", "sv": "Publicerad 2000", "en": "Published 2000"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6865     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/lasten-temppeli-1.jpg     Palatino infantiles veistos kuuluu valtion taideteostoimikunnan Pysähdy ja katso -kaupunkitaideprojektiin, joka oli osa Helsinki 2000 kulttuurikaupungin ohjelmistoa.Taiteilijan mukaan "teos on modernin veistoksen ja puistorakennuksen välimuoto. Se on muistomerkki, joka on pyhitetty tulevien sukupolvien kunniaksi. Lasten temppeli kurkottaa vuoden 2000 reunalta johonkin, jota ei vielä ole, mutta johon pitää uskoa". Yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston ylätasanteelle pystytetty Lasten temppeli on tehty 4 mm:n teräslevystä. Teos on hiekkapuhallettu ja sen jälkeen maalattu valkoiseksi. Veistoksen korkeus on 3,20 ja halkaisija 90 cm.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Palatino infantiles forms a part of the Stop and Look! urban art project organized by the City of Culture Foundation Helsinki and the State Committee for the Purchase of Art Works. The project in turn was part of Helsinki's European City of Culture programme in the year 2000. In the artist's own words, "the piece is a combination of modern sculpture and a gazebo. It is a memorial consecrated to future generations. Children's Temple reaches from the end of the year 2000 forward to something that does not yet exist but in which we must have faith". The monument is located on the upper level of the library of the Faculty of Social Sciences at the University of Helsinki. It is made of 4 mm thick steel plate that has been welded, sandblasted and painted white. It is 3.20 m high and has a diameter of 90 cm.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Lasten temppeli / Palatino infantiles Lasten temppeli / Palatino infantiles / Children's Temple Unioninkatu 35, Kruununhaka Unionsgatan 35, Kruununhaka Unioninkatu 35, Kruununhaka http://hamhelsinki.fi/sculpture/lasten-temppeli-palatino-infantiles-kai-rentola/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/lasten-temppeli-palatino-infantiles-kai-rentola/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/lasten-temppeli-palatino-infantiles-kai-rentola/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00170 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.478000+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.951874 60.172855     Kai Rentola: Lasten temppeli / Palatino infantiles, 2000. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Barnens tempel         Kai Rentola: Barnens tempel, 2000. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Skulpturen Palatino infantiles hör till statens konstkommissions stadskonstprojekt Stanna och se, som var en del av kulturstadsprogrammet Helsingfors 2000. Enligt konstnären är "verket ett mellanting mellan en modern skulptur och en parkbyggnad. Det är ett monument som är rest till kommande generationers ära. Barnens tempel ser framåt från år 2000 mot något som inte ännu finns, men som vi måste tro på". Verket som står på övre planen vid statsvetenskapliga fakultetens bibliotek är gjort av svetsad, sandblästrad och vitmålad 4 mm:s stålplåt. Skulpturen är 3,20 cm hög och har en diameter på 90 cm.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Kai Rentola: Children's Temple, 2000. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23127 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Walter Runeberg", "sv": "Konstn\u00e4r Walter Runeberg", "en": "Artist Walter Runeberg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1909", "sv": "Publicerad 1909", "en": "Published 1909"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6772     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/mechelin_new.jpg     Leo (Leopold) Mechelin (1839-1914) oli autonomian ajan loppupuolen tärkeimpiä suomalaisia poliittisia johtajia. Hän oli oikeusoppinut ja valtio-opin asiantuntija ja puolusti venäläistämistoimien aikana Suomen oikeuksia perustuslaillisista lähtökohdista käsin. Mechelin muodosti 1905 hallituksen, ns. Mechelinin senaatin, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena. Walter Runeberg valoi pronssisen rintakuvan 1909 Helsingin asukkaiden lahjaksi 70-vuotiaalle Mechelinille. Muotokuvaa säilytettiin aluksi Ateneumin taidemuseossa, mutta 1943 Pro Helsinki -säätiö sijoitutti sen nykyiselle paikalleen säätytalon puistikkoon.Muotokuva on Walter Runebergille tyypillistä ihanteellista realismia.Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Leo (Leopold) Mechelin (1839-1914) was one of the principal Finnish leaders during the latter years of autonomy from Russia. He was a jurist and an expert in political science, and during Russia's attempts to Russify the Finnish administration he defended Finland's rights on constitutional grounds. In 1905, Mechelin formed what is considered Finland's first political Government, the so called Mechelin's senate. Walter Runeberg cast the bronze bust in 1909 to be given as a gift to Mechelin on his 70th anniversary by the citizens of Helsinki. The bust was initially kept at the Ateneum's art museum, but in 1943 the Pro Helsinki foundation placed it in its present location in the park of the House of the Estates. The bust represents the idealistic Realism typical of Walter Runeberg.The work belongs to the collections of the HAM Helsinki Art Museum.   Leo Mechelin Leo Mechelin Säätytalon puisto, Snellmaninkatu 9, Kruununhaka Ständerhusparken, Snellmaninkatu 9, Kruununhaka Säätytalon puisto, Snellmaninkatu 9, Kruununhaka http://hamhelsinki.fi/sculpture/leo-mechelin-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/leo-mechelin-walter-runeberg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/leo-mechelin-walter-runeberg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.555764+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["HKTM", "poliitikko", "valtiomiehet", "valtiomies", "muotokuva", "rintakuva"], "en": ["statesman", "hcam", "portrait"], "sv": ["hskm", "portr\u00e4tt"]} Point 24.953667 60.170994     Walter Runeberg: Leo Mechelin, 1909. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Maija Toivanen     Leo Mechelins porträttbyst         Walter Runeberg: Leo Mechelins porträttbyst, 1909. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Maija Toivanen                   Leo (Leopold) Mechelin (1839-1914) var en av de viktigaste politiska ledarna under autonomins senare del. Rättslärd och bevandrad i statskunskap försvarade han Finlands rättigheter under förryskningsperioden. Mechelin bildade en regering år 1905, "Mechelins senat" som anses vara den första politiska regeringen i Finland.Walter Runeberg gjöt porträttbysten av Leo Mechelin 1909. Porträttet var stadens invånares gåva till den 70-årige Mechelin. Porträttet stod först i Ateneums konstmuseum, men placerades på sin nuvarande plats 1943 av stiftelsen Pro Helsingfors.Porträttbysten är ett exmepel på Walter Runebergs idealiserande realism.Verket ingår i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Walter Runeberg: Leo Mechelin, 1909. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Maija Toivanen
23133 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "sv": "Konstn\u00e4r W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "en": "Artist W\u00e4in\u00f6 Aaltonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1955", "sv": "Publicerad 1955", "en": "Published 1955"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6818     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/lukutupa_new.jpg     Wäinö Aaltonen oli aikansa merkittävimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä. Helsingissä hänen muita tärkeitä teoksiaan ovat mm. Aleksis Kiven patsas Rautatientorilla, Paavo Nurmen juoksijapatsas Stadionin edustalla, presidenttipatsaat Eduskuntatalon edessä sekä yliopiston juhlasalin reliefi.Lukutupa on noin 2x2 m kokoinen pronssireliefi, jonka taiteilija lahjoitti Helsingin yliopistolle tämän 100-vuotis juhlan johdosta. Teoksessa on huomattavaa ehjän muodon sekä luonnosmaisen ilmaisun sekoitus. Veistos on hyvä esimerkki Aaltosen eri taiteenlajeja ja tyylejä yhdistelevästä myöhäistuotannosta. Veistoksen hahmoista monet ovat tunnistettavissa taiteilijan ystäviksi.Reliefi ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. This approximately 200 x 200 cm bronze relief belongs to a series of large monuments by Aaltonen. It was donated by the artist himself to the University of Helsinki on it's 100th anniversary.What is remarkable in the piece is its combination of unbroken form and sketch-like expression. The work includes several elements seen in the artist's other works. Aaltonen used friends and acquaintances as models for the figures in the piece, which is a very typical example of his later oeuvre where different forms of art and various styles come together.Wäinö Aaltonen was one of the most prominent sculptors of his time. His principal works include the statue of Aleksis Kivi on the Railway Station square, Paavo Nurmi at the Olympic Stadium and the relief in the Main Hall of the University of Helsinki.The relief doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Lukutupa Lukutupa / Reading Room Leppäsuonkatu 9, Kamppi Alkärrsgatan 9, Kamppi Leppäsuonkatu 9, Kamppi http://hamhelsinki.fi/sculpture/lukutupa-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/lukutupa-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/lukutupa-waino-aaltonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.623072+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.921692 60.16977     Wäinö Aaltonen: Lukutupa, 1955. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Läsestugan         Wäinö Aaltonen: Läsestugan, 1955. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Konstnären skänkte bronsreliefen "Läsestugan" till Helsingfors universitet med anledning av universitetets 100-årsjubileum. Bland personerna på reliefen kan man känna igen konstnärens vänner. Wäinö Aaltonen var en av sin tids främsta bildhuggare. Andra kända verk av Altonen i Helsingfors är bl.a. Aleksis Kivi-statyn på Järnvägstorget, Paavo Nurmi framför Stadion, presidentstatyerna framför Riksdagshuset och reliefen i universitetets solennitetssal.Reliefen ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Wäinö Aaltonen: Reading Room, 1955. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23134 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Wikstr\u00f6m", "en": "Artist Emil Wikstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1914", "sv": "Publicerad 1914", "en": "Published 1914"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6836     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/lyhdynkantajat-1.jpeg     Emil Wikströmiä pidetään yhtenä Suomen kultakauden taiteen tärkeimmistä kuvanveistäjistä. Monien muiden aikalaistaiteilijoiden tavoin Wikström oli vaikuttunut suomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja kansanrunoudesta.Wikströmin veistämät graniittiset Lyhdynkantajat kuuluvat Eliel Saarisen piirtämän rautatieaseman julkisivun koristeluun. Rakennusta pidetään yhtenä jugend-arkkitehtuurin helmenä ja sen merkitys suomalaisessa tämän vuosisadan rakennustaiteessa on huomattava. Rakennuksesta huokuu monumentaalisuutta, joka syntyy luonnonkiven käytöstä ja Saarisen tilaratkaisuista. Sisätilojen suuret, juhlavat kaarihallit ovat harmoniassa ulkopuolen pystysuorien linjojen ja uurteisten tornien kanssa.Wikströmin Lyhdynkantaja-hahmojen jykevien kasvonpiirteiden kerrotaan kuuluneen torppari Jalmari Lehtiselle, joka syntyi Sääksmäellä 1800-luvun lopulla. Kappion Jalmariksikin kutsuttu Lehtinen muutti myöhemmin Kantalan kylään, jossa hän tutustui Emil Wikströmiin. Jalmarin veli Kustaa Lehtinen oli puolestaan mallina Wikströmin Kuokkamies-veistokselle.Maapallolamppuja kannattelevat graniittihahmot on todennäköisesti veistetty Ab Granit Oy:n kiviveistämössä Hangossa, kuten myös Wikströmin tekemän Elias Lönnrotin muistomerkin graniittijalusta. Emil Wikströmin ja arkkitehtien yhteistyönä syntyi niin ikään kiveen hakattu Karhuveistos arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnitteleman Kansallimuseon portaille. Wikströmin aikaisempaa tuotantoa edustaa Säätytalon päätykolmion prossiveistosryhmä.Lyhdynkantajat eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Emil Wikström is considered one of the principal sculptors of the so called Golden Age of the turn of the century. Wikström was the first to show clear nationalistic features in his work. The granite sculptures are a part of the facade decoration of Eliel Saarinen's Railway Station. The building is considered one of the best examples of National Romanticism and carries substantial importance in 20th century Finnish architecture. The building's monumentalism derives from the use of natural stone and the application of space. The vast arched halls reflect the natural grandeur of the facades and the harmony of vertical lines, perpendicular planes and of the round, fluted towers.The Bear in front of the National Museum designed by Gesellius, Lindgren and Saarinen is another example of cooperation between Wikström and architects. The artist's earlier work includes the tympanum of the House of the Estates.Lantern Carriers don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Lyhdynkantajat Lyhdynkantajat / Lantern Carriers Rautatieaseman pääovi Järnvägsstationens entré, Brunnsgatan 1, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/lyhdynkantajat-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/lyhdynkantajat-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/lyhdynkantajat-emil-wikstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.636445+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kivi", "valo", "jugend", "kivimiehet", "mainos", "VR"], "en": ["down town"]} Point 24.941246 60.170696     Emil Wikström: Lyhdynkantajat, 1914. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Lyktbärare         Emil Wikström: Lyktbärare, 1914. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Eliel Saarinens järnvägsstation är en av jugendarkitekturens pärlor. Emil Wikströms monumentala lyktgubbar i granit hör till fasadutsmyckningen. Emil Wikström anses vara en av den finska guldålderns främsta bildhuggare. Han var också den första konstnären vars produktion visar utpräglat nationella drag.Lyktbärarna i granit hör till de dekorationer som Eliel Saarinen planerade till fasaden. Byggnaden utstrålar monumentalism. Järnvägsstationens fyra lyktbärare är troligtvis gjorda av Ab Granit Oy i Hangö, liksom sockeln till Wikströms minnesmärke av Elias Lönnrot och flere andra samtida stenskulpturer och statyers socklar.Andra verk av Emil Wikström i Helsingfors är björnen på Nationalmuseums trappa (arkitekterna Gesellius-Lindgren-Saarinen) och skulpturgruppen i Ständerhusets gavelfält, som är ett exempel på hans tidigare produktion.Lyktbärare ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Emil Wikström: Lantern Carriers, 1914. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23140 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Marjatta Weckstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Marjatta Weckstr\u00f6m", "en": "Artist Marjatta Weckstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1980", "sv": "Publicerad 1980", "en": "Published 1980"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6745     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/maan-laulu-2.jpg     Kallion kaupunginosan kortteli 206 purettiin kokonaisuudessaan 1974 ja paikalle rakennettiin valtavan kokoinen harmaa Kouluhallituksen virastotalo.Vuonna 1980 virastotalon pihalla paljastettiin Marjatta Weckströmin pronssiveistos Maan laulu. Veistos on kolkon piha-alueen ainoa lohdullinen yksityiskohta. Tekijä itse on luonnehtinut veistosta "orgaanisen abstraktiksi". Veistos muodostuu luonnosta saaduilta näyttävistä pehmeän elävistä, toisiinsa kietoutuvista ja ylöspäin avautuvista muodoista. Avautuminen voidaan tulkita vapautumisen ja jatkuvuuden vertauskuvaksi. Vapaasti mielikuvia etsien veistoksessa voi nähdä ihmisfiguurien tai avautuvan kukan hahmoja.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The entire quarter 206 of Helsinki's Kallio district was demolished in 1974 and replaced by the concrete-grey mammoth National Board of Education building. In 1980, Marjatta Weckström's bronze sculpture `Song of the Earth' was unveiled in the building's yard. The sculptor has characterized the work with the description "organically abstract". It consists of natural and soft organic intertwined forms which open upwards. The opening can been understood as a symbol of becoming free and of continuity. Associating more freely, the viewer can recognize human figures or flowers about to bloom.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Maan laulu Maan laulu / Song of the Earth Hakaniemenkatu 2, Siltasaari Hagnäsgatan 2, Siltasaari Hakaniemenkatu 2, Siltasaari http://hamhelsinki.fi/sculpture/maan-laulu-marjatta-weckstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/maan-laulu-marjatta-weckstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/maan-laulu-marjatta-weckstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00530 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.728969+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.955568 60.178677     Marjatta Weckström: Maan laulu, 1980. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Jordens sång         Marjatta Weckström: Jordens sång, 1980. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Kvarteret 206 i Berghäll revs år 1974 och på platsen uppfördes istället en enda enorm byggnad; Skolstyrelsens ämbetshus. Marjatta Weckströms bronsskulptur Jordens sång avtäcktes på ämbetshusets gård 1980. Skulpturen är en hoppingivande detalj på den annors så trista gården.Skulptören har själv karakteriserat skulpturen som "organiskt abstrakt". Den består av uttrycksfulla, mjukt levande organiska former som slingrar sig runt varandra och öppnar sig uppåt, vilket kan tolkas som en symbol för frigörelse och kontinuitet. I skulpturen man kan också se människogestalter eller en blomma som håller på att öppna sig.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Marjatta Weckström: Song of the Earth, 1980. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23145 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Alpo Sailo", "sv": "Konstn\u00e4r Alpo Sailo", "en": "Artist Alpo Sailo"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1921", "sv": "Publicerad 1921", "en": "Published 1921"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6562     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/macastren.jpg     Matias Aleksanteri Castrén (1813-52) oli Suomalais-ugrilaisten kielten ja kansatieteen tutkija, tutkimusmatkailija ja vuodesta 1851 ensimmäinen Suomen kielen professori Helsingin yliopistossa.Suomalais-ugrilainen seura, Suomen kirjallisuuden seura, Suomen muinaismuistoyhdistys ja Kotikielen seura järjestivät 1912 kilpailun Castrénin muistomerkistä. Tehtävän sai Alpo Sailo.Muistomerkki on 80 cm korkea pronssinen rintakuva 3 m korkean punaisen graniittijalustan päällä. Muistomerkki paljastettiin 1921.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Matias Aleksanteri Castrén (1813-52) was a scholar of Finno-Ugric languages, explorer and from 1851, the first professor of the Finnish language at the University of Helsinki.In 1912, the Finno-Ugrian Society, the Finnish Literature Society, the Finnish Association for Antiquities and the Kotikielen seura (Home language association) organized a competition for a memorial to Castrén. The memorial was commissioned from Alpo Sailo.The memorial is a 0,8 metre-high bronze bust set on a 3-metre high pedestal of red granite. It was unveiled in 1921.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   M. A. Castrén M. A. Castrén Matiaksenlehto, Mannerheimintien ja Museokadun kulmaus, Etu-Töölö Mathiaslundet, Mannerheimintien och Museokadun kulmaus, Etu-Töölö Matiaksenlehto, Mannerheimintien and Museokadun kulmaus, Etu-Töölö http://hamhelsinki.fi/sculpture/m-a-castren-alpo-sailo/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/m-a-castren-alpo-sailo/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/m-a-castren-alpo-sailo/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.789612+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["maratonrutt", "MM05", "castren", "hskm"], "fi": ["castren", "m a castren", "HKTM", "kilpailu", "maratonreitti", "MM05", "kirjailija"], "en": ["castren", "marathontrack", "hcam"]} Point 24.932121 60.17421     Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis     M. A. Castréns porträttbyst         Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum / Yehia Eweis                   Mathias Alexander Castrén (1813-52) var forskare i finsk-ugriska språk och etnologi, forskningsresande och innehade från 1851 den första professuren i finska språket vid Helsingfors universitet. 1912 ordnades en tävling om ett minnesmärke över Castrén. Skulptören Alpo Sailo fick uppdraget. Porträttbysten avtäcktes 1921. Den är gjuten i brons, 80 cm hög, och står på ett postament av röd granit.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum / Yehia Eweis
23155 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m", "en": "Artist Bj\u00f6rn Weckstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1982", "sv": "Publicerad 1982", "en": "Published 1982"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6801     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/narkissos2_new.jpg     Kreikkalaisen taruston mukaan Narkisson-nuorukainen rakastui omaan kuvaansa. Kuvanveistäjä Björn Weckström on siirtänyt Narkissoksen tarinan nykypäivään.Joenjumalan poika Narkissos oli niin kaunis, että kaikki rakastuivat häneen, mutta niin kylmä, että he kaikki jäivät ilman vastarakkautta. Narkissokseen rakastui myös Ekho-nymfi, jota oli Heran vastaisesta rikkomuksesta rangaistu kykenemättömyydellä puhutella toista ensin tai vaieta äänen kuultuaan. Ekho seurasi nuorukaista toistaen hänen huudahduksiaan herkeämättä, mutta Narkissos ei hänestä välittänyt. Onnettomassa rakkaudessaan Ekho (Kaiku) kuihtui kunnes hänestä ei ollut jäljellä kuin ääni, joka vieläkin elää metsissä taukoamatta vastaten jokaiseen huutoon. Rakkauden jumalatar Afrodite närkästyi tästä kuitenkin Narkissokseen ja kerran, Narkissoksen kumartuessa juomaan lähteelle, salli tämän rakastua omaan kuvajaiseensa. Narkissos katsoi veden kuvajaista kaihoisasti ja yritti saavuttaa heijastusta koskaan sitä kiinnisaamatta. Hänen väsynyt ja yhä raskaampi päänsä nuokkui kohti maata, josta hänen kuoltuaan kasvoi kauneudeltaan kylmä ja jäykkä valkoinen narsissi.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The bronze Narcissus from 1982 is a critical and modernized retelling of the Narcissus myth, a story of the first narcissist, a youth who fell in love with his own reflection.Narcissus, the son of the river god, was so beautiful that everyone who met him fell in love, yet so cold that he himself never loved anyone. The nymph Echo was one of the many who fell for Narcissus. She had broken against Hera and had been punished by an inability to speak before spoken to or to keep silent after hearing a sound. She followed Narcissus repeating his utterances incessantly but received no attention from him. In her unlucky love Echo withered until nothing but her voice remained, still living in forests and repeating everything it hears. This irritated Aphrodite, the goddess of love. Once when Narcissus was drinking from a spring she made him fall in love with his own reflection in the surface of the water. He gazed at his image cravingly, trying to reach it to now avail, until he was so tired that his head hung down towards the ground. Finally, Narcissus died and a white narcissus, beautiful but cold and rigid, grew in his place.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Narkissos Narkissos / Narcissus Radiokatu, Isopaja, Pasila Stora smedjan, Radiogatan, Böle   http://hamhelsinki.fi/sculpture/narkissos-bjorn-weckstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/narkissos-bjorn-weckstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/narkissos-bjorn-weckstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00240 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:23.942659+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["siirretty", "siirto", "antiikki"], "en": ["myth", "antik"]} Point 24.925287 60.20308     Björn Weckström: Narkissos, 1982. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Narkissos         Björn Weckström: Narkissos, 1982. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Narkissos, Björn Weckströms bronsskulptur, är en kritisk tolkning av Narkissosmyten överförd till nutid. Sagan om Narkissos berättar om mänsklighetens första narcisistiska yngling som enligt den grekiska mytologin förälskade sig i sin egen spegelbild:Narkissos, son till en flodgud, var så skön att alla förälskade sig i honom, men så kall att deras kärlek inte blev besvarad. Nymfen Echo, som till straff för sin lösmynthet fråntagits talets gåva och endast kunde upprepa vad andra sade, följde honom överallt, men Narkissos brydde sig inte om henne. Echo tynade bort och slutligen fanns bara hennes röst kvar i skogen där den fortfarande svarar på alla rop. Kärlekens gudinna Afrodite blev förgrymmad och gjorde så att Narkissos blev förälskad i sin egen spegelbild när han böjde sig ner för att dricka ur en källa. Narkissos, som aldrig kunde närma sig föremålet för sin åtrå, försjönk i sig själv, hans trötta och allt tyngre huvud hängde ner mot marken och när han hade tynat bort växte där upp en blomma, den kalla och stela vita narcissen.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Björn Weckström: Narcissus, 1982. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23184 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Helena Pylkk\u00e4nen", "sv": "Konstn\u00e4r Helena Pylkk\u00e4nen", "en": "Artist Helena Pylkk\u00e4nen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1981", "sv": "Publicerad 1981", "en": "Published 1981"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6552     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/portinvartija_new.jpg     Vanhan setelipainon Portinvartija on olemukseltaan luja ja humoristinen, menninkäisenomainen kivihahmo ja aarrekammion vartija. Patsasta ympäröivät askelmat, jotka johtavat veistoksen luokse luoden samalla mielikuvan vesirenkaita synnyttävästä kivipaalusta.Portinvartija liittyy voimakkaalla elävyydellään ja humoristisella yksilöllisyydellään Pylkkäsen eläinveistoksiin, hirvi- ja sarvikuonoaiheisiin sekä pieniin herneveistoksiin. Vaikka kyseessä on suurikokoinen tilaustyö on Portinvartija säilyttänyt myös Pylkkäsen pienveistoksille tyypillisen piirteen: hauraan ja vahvan yhdistymisen. Punagraniittinen Portinvartija -patsas on myös tilateos, jota varten taiteilija laati pihasuunnitelman patsaan pintaan ja alustaan sopivine kiveyksineen. Portinvartija valmistui vuonna 1981.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Gatekeeper of the of Printing House is a solid and humorous gnome-like stone figure, a guardian of a treasure house. The statue is surrounded by steps leading to it, simultaneously creating an impression of rings in water created by a stone post. The strong vividness and humorous details of the piece group it with Pylkkänen's animal sculptures, elks and rhinos, and her small pea pieces. Although Gate Keeper is a large-scale commissioned piece, it retains a characteristic typical of Pylkkänen's miniature sculptures - the integration of fragile and strong. The red granite Gate Keeper is also an installation for which the artist designed a yard plan with paving matching the surface of the piece and its base. The piece was completed in 1981.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Portinvartija Portinvartija / Gate Keeper Suomen Pankki, Unioninkatu 33, Kruununhaka Finlands Bank, Unioninkatu 33, Kruununhaka Suomen Pankki, Unioninkatu 33, Kruununhaka http://hamhelsinki.fi/sculpture/portinvartija-helena-pylkkanen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/portinvartija-helena-pylkkanen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/portinvartija-helena-pylkkanen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.307828+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kivi", "valtio"]} Point 24.951178 60.171883     Helena Pylkkänen: Portinvartija, 1981. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Portvakten         Helena Pylkkänen: Portvakten, 1981. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Portvakten på gamla sedeltryckeriets gård är robust och humoristisk till sin karaktär, en björnlik stenfigur och skattkammarens väktare. Skulpturen omges av trappavsatser som ger ett intryck av ringar på vattnet runt en stenpåle.Portvakten ansluter sig till Helena Pylkkänens djurskulpturer, älgar och noshörningar, och de små ärt-skulpturerna. Även om "Portvakten" är ett stort beställningsarbete har den ett drag som är typiskt också för Pylkkänens små skulpturer: kombinationen av det bräckliga och det starka. Portvakten är egentligen en installation, konstnären stod inte enbart för själva skulpturen utan också för den omgivande miljön, Pylkkänen gjorde gårdsplanen närmast statyn och planerade stenbeläggningen under den. Verkets material är röd granit.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Helena Pylkkänen: Gate Keeper, 1981. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23186 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "sv": "Konstn\u00e4r Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "en": "Artist Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu -", "sv": "Publicerad -", "en": "Published -"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6782     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/pronssik.jpg     Kalkkipaadenpuistossa oleva luonnonkiviröykkiö on n. 3000 vuotta vanha avattu pronssikautinen hauta. Hauta on rauhoitettu ja sen oheen on kiinnitetty laatta, jossa selitetään suomeksi ja ruotsiksi hautaröykkiön historiaa. The natural-stone burrow located in the Kalkkipaadenpuisto park is a bronze-age grave some 3000 years old. The grave has been exacavated. The monument is protected, and a plaque has been installed nearby, explaining the burrow's history in Finnish and Swedish.   Pronssikautinen hauta (1) Pronssikautinen hauta / Bronze-age grave Kalkkipaadenpuisto, Lehtisaari Kalkstensparken, Lehtisaari Kalkkipaadenpuisto, Lehtisaari http://hamhelsinki.fi/sculpture/pronssikautinen-hauta-i-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/pronssikautinen-hauta-i-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/pronssikautinen-hauta-i-tuntematonokandunknown/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00340 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.330503+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["hauta", "muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s"]} Point 24.85483 60.178074     Pronssikautinen hauta, Kalkkipaadenpuisto, Lehtisaari, Helsinki. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Gravröse från bronsåldern (1)         Gravröse från bronsåldern i Kalkstensparken, Lövö, Helsingfors. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Naturstensröset i Kalkstensparken är en cirka 3000 år gammal, öppnad bronstida grav. Monumentet är fredat. Gravrösets historia finns förklarad på finska och svenska på en platta bredvid röset.       Bronze-age grave in Helsinki. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23187 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "sv": "Konstn\u00e4r Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown", "en": "Artist Tuntematon/Ok\u00e4nd/Unknown"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu -", "sv": "Publicerad -", "en": "Published -"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6897     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/Pronssikautinenhauta.kesa.jpg     Humallahden puistossa Seurasaarentien ja Paciuksenkadun risteyksen lähellä on pronssikautinen, noin 3000 vuotta vanha röykkiöhauta. Luonnonkivistä tehty röykkiö on avattu ja sieltä löytyi poltettuja ihmisen luita. Röykkiön vieressä on taulu, jossa selitetään röykkiön historiaa. This bronze-age (some 3000 year-old) burrow grave is located in the Humallahden puisto park near the crossing of Seurasaarentie and Paciuksenkatu streets. The grave, made by piling stones, has been excavated and human bones were found inside. A plaque has been placed by the grave, explaining its history.   Pronssikautinen hauta (2) Pronssikautinen hauta / Bronze-age burrow grave Humallahdenpuisto, Meilahti Hummelviksparken, Meilahti Humallahdenpuisto, Meilahti http://hamhelsinki.fi/sculpture/pronssikautinen-hauta-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/pronssikautinen-hauta-tuntematonokandunknown/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/pronssikautinen-hauta-tuntematonokandunknown/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00250 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.340815+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["hauta", "muinais"]} Point 24.904083 60.18724     Pronssikautinen hauta, Humallahden puisto, Helsinki. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Gravröse från bronsåldern (2)         Gravröse från bronsåldern, Hummelviksparken, Helsingfors. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   I Hummelviksparken, nära korsningen mellan Fölisövägen och Paciusgatan finns ett ca 3000 år gammalt gravröse från bronstiden. Gravröset som består av natursten har öppnats och fynden bestod av brända människoben. Bredvid röset finns en tavla som berättar om rösets historia.       Bronze-age burrow grave in Helsinki. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23195 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "sv": "Konstn\u00e4r W\u00e4in\u00f6 Aaltonen", "en": "Artist W\u00e4in\u00f6 Aaltonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1960", "sv": "Publicerad 1960", "en": "Published 1960"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6690     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/rakentajan-1.jpg     Rakentajan käsi on Kulttuuritalon rakennustoimikunnan Wäinö Aaltoselta vuonna 1959 tilaama suihkulähdeveistos. Realistisesti kuvatun monumentaalisen käden peukalon ja etusormien välissä on Kulttuuritalon pienoismalli. Veistos on pronssia.Wäinö Aaltonen kohotettiin jo elinaikanaan arvostetun kansallistaiteilijan asemaan. Tämä varsinkin siksi, että taiteilija tuki näkemyksillään nuoren kansan vielä epävarmaa identiteettiä. Kulttuuritalon, jonka kansandemokraattiset järjestöt rakennuttivat vuosina 1956-58, suunnitteli Alvar Aalto.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. "Builder's Hand" is a fountain and was commissioned in 1959 by the building committee of the House of Culture. The House of Culture was designed by Alvar Aalto and built in 1956-58 by organizations close to the Democratic Union of the Finnish People, a left-wing political party. The piece is located in the yard of the House of Culture and depicts a monumental hand holding buildings miniature model. The piece is bronze.Aaltonen became a redeemed national artist already during his life, mainly because if his work which nourished the still frail identity of the young nation.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Rakentajan käsi Rakentajan käsi / Builders Hand Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, Alppiharju Kulturhuset, Sturenkatu 4, Alpgårdenrju Kulttuuritalo, Sturenkatu 4, Alpcourtrju http://hamhelsinki.fi/sculpture/rakentajan-kasi-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/rakentajan-kasi-waino-aaltonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/rakentajan-kasi-waino-aaltonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00510 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.439802+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.944504 60.188377     Wäinö Aaltonen: Rakentajan käsi, 1960. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Byggarens hand         Wäinö Aaltonen: Byggarens hand, 1960. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   "Byggarens hand", en fontänskulptur bestående av en monumental hand som håller kulturhusets miniatyr model, beställdes av Kulturhusets byggnadskommitté 1959. Materialet är brons.Wäinö Aaltonen upphöjdes redan under sin livstid till uppskattad nationalkonstnär. Hans visioner stödde det unga folkets alltjämt osäkra identitet. Kulturhuset, som byggdes av de folkdemokratiska organisationerna 1956-58, är ritat av Alvar Aalto.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Wäinö Aaltonen: Builders Hand, 1960. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23201 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Markku Kitula", "sv": "Konstn\u00e4r Markku Kitula", "en": "Artist Markku Kitula"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1981", "sv": "Publicerad 1981", "en": "Published 1981"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6834     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/rinnakk2.jpg     Veistos rakentuu kahden muodon välisestä jännitteestä. Vastakkain on asetettu kaksi painavaa ja raskaan oloista massaa, jotka tuntuvat hyväilevän toisiaan ilman yhteistä kosketuspintaa. Pronssiveistosta lähestyttäessä sileä ja tasainen pinta muuttuu rosoisen uurteiseksi viimeistelemättömistä valujäljistä. Vähintään yhtä tärkeäksi kuin veistokselliset massat, muodostuu tyhjä tila kappaleiden välillä.Markku Kitulan Rinnakkaiselo oli yksi neljästä Eduskuntatalon lisärakennuksen veistoskilpailussa voittaneesta ehdotuksesta. Kilpailu järjestettiin 1979 ja veistokset paljastettiin 1981.Teos ei kuulu Helsingin taidemuseon kokoelmaan. The work is based on the dynamic relationship between two shapes; two heavy and massive pieces which seem to caress each other without an actual physical touch. As the viewer moves closer to the work, coarse grooves and marks of casting appear on its smooth and even surface. The form speaks of freedom from the restrictions of the material, expressing movement by swaying like gigantic seaweed. The significance of the void between the two objects becomes at least as critical as that of the two masses. Markku Kitula received first price in the 1979 competition for sculptures to be placed in the new wing of the Parliament building. The bronze work was unveiled in 1981.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Rinnakkaiselo Rinnakkaiselo / Coexistence Mannerheimintie 30 Mannerheimvägen 30 Mannerheimintie 30 http://hamhelsinki.fi/sculpture/rinnakkaiselo-markku-kitula/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/rinnakkaiselo-markku-kitula/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/rinnakkaiselo-markku-kitula/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.516484+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.932375 60.172443     Markku Kitula: Rinnakkaiselo, 1981. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Samexistens         Markku Kitula: Samexistens, 1981. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Skulpturen bygger på spänningen mellan två former. Två mot varandra ställda tunga massor tycks smeka varandra trots att de inte har några beröringspunkter. När man närmar sig blir den släta och jämna ytan skrovlig och räfflad av spåren från gjutformen. Formen referar till frigörelsen från materialets bojor och en svajande rörelse som svajande enorma sjögräs. Minst lika viktiga som massorna är det tomma rummet mellan skulpturens två delar.Markku Kitula fick första pris i tävlingen som ordnades 1979 för skulpturer till Riksdagshusets tilläggsbyggnad. Skulpturen som är gjuten i brons avtäcktes 1981.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Markku Kitula: Coexistence, 1981. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23204 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Birger Brunila", "sv": "Konstn\u00e4r Birger Brunila", "en": "Artist Birger Brunila"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1933", "sv": "Publicerad 1933", "en": "Published 1933"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6734     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/ruotsinsalmen_new.jpg     Ruotsinsalmen meritaistelu käytiin 9.-10.7.1790. Muistomerkin pystyttivät Ehrensvärd-seura ja Pro Helsingfors-säätiö Suomenlinnaan, jossa tuohon aikaan oli Ruotsin laivaston tukikohta. Suomen merivoimien vuosipäivää vietetään Ruotsinsalmen taistelun päivänä heinäkuussa.Birger Brunila on arkkitehti, joka työskenteli samassa toimistossa W.G. Palmqvistin kanssa, matkusteli paljon ja toimi myöhemmin kaupunkisuunnittelijana Helsingissä. Hän on suunnitellut asuinrakennuksia, tehtaita ja muistomerkkejä. Hänet tunnetaan myös taitavana piirtäjänä ja Englantilaisen puistosunnitelun kannattajana. The Ruotsinsalmi naval battle took place from 9-10 July 1790. The memorial to the battle is situated on Suomenlinna, which was the naval base of the Swedish navy during the Ruotsinsalmi battle in the 18th century. The anniversary of the Finnish navy is celebrated every year on the day of the Ruotsinsalmi battle.The monument was designed by architect, Birger Brunila. After studying, Brunila worked in the same architects office with W.G. Palmqvist before travelling around Europe visiting exhibitions and congresses. On his return, Brunila work as a town planner in Helsinki and also designed residential buildings, factories and monuments. He was a follower of the English garden city ideology and a talented drawer.The memorial was erected by the Ehrensvärd Society and Pro Helsingfors Foundation.   Ruotsinsalmen v:n 1790 taistelun muistomerkki Memorial to the Ruotsinsalmi Naval Battle of 1790 Ehrensvärdin puutarha, Susisaari, Suomenlinna Ehrensvärds trädgård, Vargön, Sveaborg   http://hamhelsinki.fi/sculpture/ruotsinsalmen-vn-1790-taistelun-muistomerkki-birger-brunila/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/ruotsinsalmen-vn-1790-taistelun-muistomerkki-birger-brunila/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/ruotsinsalmen-vn-1790-taistelun-muistomerkki-birger-brunila/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.561636+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sota", "taistelu"], "sv": ["krigsminnesm\u00e4rke", "krig"], "en": ["architect"]} Point 24.986546 60.144527     Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Minnesmärke över striden vid Svensksund         Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Sjöstriden vid Svensksund utkämpades 9-10.7.1790. Minnesmärket restes på Sveaborg av Ehrensvärd-sällskapet och Pro Helsingfors-stiftelsen. Sveaborg var bas för flottan under striden vid Svensksund på 1700-talet. Finlands sjöstridskrafter firar sin årsdag på dagen för striden vid Svensksund.Birger Brunila var arkitekt och arbetade i samma byrå som W.G. Palmqvist. Han reste mycket och verkade senare som stadsplanerare i Helsingfors. Brunila har planerat bostadshus, fabriker och minnesmärken. Han var även känd för att vara en väldigt skicklig tecknare.       You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23206 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gustaf Nystr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Gustaf Nystr\u00f6m", "en": "Artist Gustaf Nystr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1891", "sv": "Publicerad 1891", "en": "Published 1891"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6877     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/saatytalon-suihkulahde-1_new.jpg     Gustaf Nyström oli vuosisadan vaihteen merkittävimpiä suomalaisia arkkitehtejä, jonka piirrustuspöydältä ovat lähtöisin mm. Valtionarkiston rakennus ja Säätytalo. Nyström loi myös merkittävän uran Polyteknillisen opiston opettajana ja johtajana sekä professorina opiston muuttuessa korkeakouluksi vuonna 1908.Vuonna 1890 valmistuneen Säätytalon pihalla sijaitseva suihkulähde on niinikään arkkitehdin suunnittelema ja se valmistui vuonna 1891. Perusmuodoltaan pyöreän lähteen vesi pulppuaa ylimmäiseltä, astiamaiselta tasanteelta seuraavalle, jolta vesi syöksyy neljän naamion suista ja jatkaa kulkuaan alimman altaan sivustojen veistospäiden kautta neljään puolikaaren muotoiseen altaaseen. Kaarevien muotojen ja pyöreiden tasojen sommitelmaa elävöittävät naamat ovat humoristisia ja ilkikurisia eläinten ja ihmisten sekasikiöitä tai venetsialaisia karnevaalinaamioita. Ne luovat oivan vastapainon viereisen monumentaalirakennuksen viralliselle luonteelle autonomisen Suomen valtiopäivien kolmen aatelittoman säädyn kokoontumispaikkana.Säätytaloa koristaa myös Aleksanteri 1 ja Porvoon valtiopäivät 1809 -niminen friisi, joka on Emil Wikströmin käsialaa.Suihkulähde ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Gustaf Nyström was one of the most prominent Finnish architects at the turn of the century. His works include the State Archives and the House of the Estates. He was also an important teacher and director of the Polytechnical school, where he also held a professorship after the school became a university. The fountain in the yard of the House of the Estates, completed in 1890, is also Nyström's. It was completed in 1891. The water gushes from the top level, which also forms a pool, of the round fountain, flows down to the second level and surges out of the mouths of four masks and continues by way of the four heads on the bottom level into four semicircular pools.The masks lend liveliness to the composition of curving shapes and round planes. They are comical and roguish crosses of human and animal, or perhaps they are Venetian carnival masks. They balance wonderfully the authoritarian monumentalism of the facing building which was where the three estates below the rank of nobility of the Finnish Diet assembled during Finland's autonomy under Russian rule. The House of the Estates also includes a frieze by Emil Wikström, titled Alexander I and the Porvoo Diet 1809.The fountain doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Säätytalon suihkulähde Fountain at the house of the Estates Säätytalo, Snellmaninkatu 9, Kruununhaka Ständerhuset, Snellmansgatan 9-11, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/saatytalon-suihkulahde-gustaf-nystrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/saatytalon-suihkulahde-gustaf-nystrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/saatytalon-suihkulahde-gustaf-nystrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.595512+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["suihkukaivo"]} Point 24.954931 60.17125     Gustaf Nyström: Säätytalon suihkulähde, 1891. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ständerhusets springbrunn         Gustaf Nyström: Ständerhusets springbrunn, 1891. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Gustaf Nyström var en av Finlands mest framstående arkitekter vid sekelskiftet. Han ritade bl.a. Riksarkivet och Ständerhuset. Nyström verkade också som lärare vid Polytekniska Institutet och blev professor i arkitektur 1908 när institutet ombildades till Tekniska Högskolan. Springbrunnen vid Ständerhuset, som stod färdigt 1890, är också ritad av Nyström. Kompositionen av böjda former och runda avsatser livas upp av de humoristiska venetianska maskerna som sprutar vatten.Springbrunnen ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Gustaf Nyström: Fountain at the house of the Estates, 1891. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23219 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Eila Hiltunen", "sv": "Konstn\u00e4r Eila Hiltunen", "en": "Artist Eila Hiltunen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1961", "sv": "Publicerad 1961", "en": "Published 1961"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6957     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/s_kaivo2.jpg     Suomen Pankin suihkukaivo on kuparilevyistä hitsattu abstrakti veistos ja yksi Eila Hiltusen varhaisimmista hitsaustekniikalla valmistetuista teoksista. Kuparilevyistä ja nauhamaisista metallilangoista koottu veistos on kerroksellinen levyjen ja punottujen levymäisten pintojen konstruktio, suippenevista ja venytetyistä suorakaiteenmuotoisista paloista koostuva teos. Kapeasta, kehämäisestä muodosta takakenoon laajenevat levyt taittuvat takaisin keskustaan ja päätyvät yhdistävien metallilankalevyjen verkostoon. Konstruktio leikkii läpinäkyvyydellä ja läpinäkymättömyydellä, uhmaa kiinteyden ja rakenteen, koossapysymisen lakeja. Teoksen muoto muistuttaa myös kaarevasti vastakkainasetettujen kämmenten ja lomittuvien sormien muotoa.Eila Hiltunen on suomalaisen kuvanveiston suunnannäyttäjä ja hitsaustekniikan edelläkävijä, jonka teoksissa liikkeen figuratiivinen kuvaus ja tyylittely ovat keskeisiä piirteitä. Suomen Pankin suihkukaivon muoto seuraa niinikään suihkuavan veden liikettä; pirskottumista ja lopulta kiinteinä havaittavien vanojen putoamista alas altaan pohjaan. Kaivon uloskallistuva muoto luo vaikutelman laajenevasta ja kaatuvasta liikkeestä, jota yläosan ristikko - tai aina uudelleen nouseva ja pulppuava vesi - pitää koossa. Vuonna 1961 valmistunut suihkukaivoveistos sijaitsee Suomen Pankin pääkonttorin lisärakennuksen sivustalla.Veistoksen paljastustilaisuus oli 16.8.1961. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Eila Hiltunen's fountain at the Bank of Finland is an abstract piece welded from copper plates. It is one of Hiltunen's first welding works. The fountain is a layered structure of copper plates and plate-like surfaces consisting of interlaced ribbon-like metal wire. These form tapering and prolonged rectangular sections which spread out from a narrow, circular formation, and fold back towards the centre, ending in a web of metal-wire planes. The shape resembles that of cupped hands facing each other with their finger entwined.The sculpture poses questions concerning transparency and non-transparency and defies the laws of solidity and structure; despite its very solid and heavy material, it barely seems to hold together.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Kuparikonstruktio, Suomen Pankin suihkukaivo The Bank of Finland fountain Suomen Pankin rahapaja, Rauhankatu 18, Kruununhaka Finlands Banks sedeltryckeri, Fredsgatan 18, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kuparikonstruktio-suomen-pankin-suihkukaivo-eila-hiltunen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kuparikonstruktio-suomen-pankin-suihkukaivo-eila-hiltunen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kuparikonstruktio-suomen-pankin-suihkukaivo-eila-hiltunen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.811542+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["suihkul\u00e4hde", "Suomen pankki"]} Point 24.952003 60.171375     Eila Hiltunen: Kuparikonstruktio, Suomen Pankin suihkukaivo, 1961. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Finlands Banks fontänskulptur         Eila Hiltunen: Finlands Banks fontänskulptur, 1961. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Finlands Banks fontänskulptur är ett abstrakt verk som består av ihopsvetsade kopparplåtar och metallband - en av Eila Hiltunens tidigaste svetsade skulpturer. Konstruktionen är en lek med genomskinlighet och ogenomskinlighet, den trotsar fasthetens och konstruktionens, sammanhållningens lagar. Formen påminner också om två händer med fingrar. Eila Hiltunen är en vägvisare inom finsk skulptur och en föregångare när det gäller svetstekniken. Centrala drag i hennes arbeten är en figurativ och samtidigt stiliserad återgivning av rörelse. Också formen på fontänskulpturen följer vattnets rörelse - droppar som övergår i rännilar och faller ner mot bassängens botten.Skulpturen avtäcktes 16.8.1961. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Eila Hiltunen: The Bank of Finland fountain, 1961. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23228 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Ville Vallgren", "sv": "Konstn\u00e4r Ville Vallgren", "en": "Artist Ville Vallgren"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1887", "sv": "Publicerad 1887", "en": "Published 1887"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6823     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/taiteilijamedaljongit.jpg     Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema Ateneum rakennus valmistui 1887 Suomen taideyhdistyksen ja Suomen taideteollisuusliiton käyttöön. Sen koristelusta vastasivat kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrand, joka valmisti fasadin veistokset ja kuvanveistäjä Ville Vallgren, joka valmisti ikkunavälien taidemaailman merkkihenkilöitä esittävät medaljonkiveistokset. Muut koristeveistokset teki koristeveistäjä Magnus von Wrigth.Medaljonkiveistokset eivät kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Ateneum building was designed by the architect Theodor Höijer and completed in 1887. It was originally built for the art schools and collections of the Fine Arts Association of Finland and the Finnish Handicrafts and Applied Arts Organization. The facade was decorated by Carl Eneas Sjöstrand and Ville Vallgren who made the medals located between the windows on the facade. The medals depict famous artists. The remainder of the decoration was carried out by the decorative sculptor Magnus von Wright.The medals don't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Taiteilijamedaljongit Taiteilijamedaljongit / Artist Medals Kaivokatu 2 Brunnsgatan 2 Kaivokatu 2 http://hamhelsinki.fi/sculpture/taiteilijamedaljongit-ville-vallgren/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/taiteilijamedaljongit-ville-vallgren/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/taiteilijamedaljongit-ville-vallgren/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:24.941292+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["fasad"]} Point 24.94408 60.170067     Ville Vallgren: Taiteilijamedaljongit Ateneumin julkisivussa, 1887. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Porträttmedaljongerna på Ateneums fasad         Ville Vallgren: Porträttmedaljongerna på Ateneums fasad, 1887. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Finska Konstföreningens och Konstflitföreningens Ateneum planerades av arkitekten Theodor Höijer och stod färdigt år 1887. Porträttmedaljongerna på fasaden utfördes av Ville Vallgren och förställer inhemska och utländska målare, skulptörer och arkitekter. Skulptören Carl Eneas Sjöstrand gjorde fasadens skulpturer medan dekorskulptören Magnus von Wright stod för de andra dekorationsskulpturerna.Porträttmedaljongerna ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Ville Vallgren: Artist Medals on the facade of the Ateneum building, 1887. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23236 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Gunnar Finne", "sv": "Konstn\u00e4r Gunnar Finne", "en": "Artist Gunnar Finne"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1937", "sv": "Publicerad 1937", "en": "Published 1937"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6894     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/tiedonpuu-2_new.jpg     Nykyinen Museoviraston talo rakennettiin alunperin Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun käyttöön. Rakennuksen suunnitteli Väinö Vähäkallio. Yhteistyö arkkitehdin ja Gunnar Finnen välillä oli alkanut jo aikaisemmin ja sen tulokset näkyvät esimerkiksi EKA:n pääkonttorin koristelussa. Gunnar Finnen kokonaisvaltainen näkemys ja veistosten sovittaminen arkkitehtuurin henkeen toivat hänelle paljon tilauksia rakennuskoristelun parissa.Tiedonpuu -reliefi sijaitsee sisäänkäynnin sivuseinillä. Sen tyyli tuo mieleen muinaisen egyptiläisen ja mesopotamialaisen taiteen ihanteet. Reliefissä on kuvattu arkaaisella muotokielellä elämänsykli. Lapsi nousee alhaalta vanhempiensa luota kiiveten yhä ylemmäs tiedonpuuta oksa oksalta. Viisauden symboli pöllö istuu tyynesti lähellä puun latvaa. Puun vieressä on aina kulloiseenkin elämänvaiheeseen liittyviä kohtauksia. Vastakkaisella seinällä on vapaammissa ryhmissä nuoria ihmisiä leikkimässä ja urheilemassa. Teoksesta huokuva kehitysusko sekä koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikutusvallan suora rinnastaminen saattaa vaikuttaa nykykatsojasta naiivilta.Tämä kiveen veistetty reliefi on valmistunut vuonna 1937.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The building in Nervanderinkatu 13, designed by Väinö Vähäkallio, was originally built for Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, a famous comprehensive school. Today it houses the National Board of Antiquities and Historical Monuments. Vähäkallio and Gunnar Finne had already worked together before on, for instance, the decoration of EKA cooperative's headquarters on Hämeentie. Finne's comprehensive approach and skill in reconciling sculpture with architectural spirit brought him numerous commissions for decorating buildings."The Tree of Knowledge" relief is to be found on the sides of the building's main entrance. Stylistically, it is reminiscent of the art of ancient Egypt and Mesopotamia. In an archaic style, the relief depicts the cycle of life: a child climbs up the tree of life towards his parents. An owl, the symbol of wisdom, perches solemnly near the tree top. Scenes from different stages of life are depicted beside the tree. On the opposite side, a less restrained relief depicts groups of young people playing games and practising sports.The work was completed in 1937 and it is cut in stone. It doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Tiedonpuu Tiedonpuu / The Tree of Knowledge Nervanderinkatu 9, Etu-Töölö Nervandersgatan 9, Etu-Töölö Nervanderinkatu 9, Etu-Töölö http://hamhelsinki.fi/sculpture/tiedonpuu-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/tiedonpuu-gunnar-finne/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/tiedonpuu-gunnar-finne/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.073239+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.929985 60.173206     Gunnar Finne: Tiedonpuu, 1937. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Kunskapens träd         Gunnar Finne: Kunskapens träd, 1937. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Huset vid Nervandersgatan, som i dag rymmer Museiverket, byggdes ursprungligen för Finska samskolan (Helsingin Suomalainen yhteiskoulu) och arkitekt var Väinö Vähäkallio. Samarbetet mellan arkitekten och Gunnar Finne hade börjat redan tidigare, ett exempel är utsmyckningen av EKA:s huvudkontor. Gunnar Finnes helhetssyn och hans förmåga att anpassa sina arbeten till arkitekturen gjorde att han fick många beställningsarbeten.Reliefen Kunskapens träd finns vid huvudingången. Stilen påminner om gamla egyptiska och mesopotamiska motiv. Reliefen avbildar livscykeln med ett arkaiskt bildspråk. Ett barn lämnar sina föräldrar och klättrar allt högre från gren till gren i kunskapens träd. Vishetens symbol, ugglan sitter lugnt i närheten av toppen. Bredvid trädet finns episoder ur olika livsskeden. På andra sidan leker och idrottar fritt grupperade ungdomar. Den utvecklingstro som reliefen uttrycker och likhetstecknet mellan utbildning och samhällsinflytande, gör kanske ett naivt intryck på dagens betraktare. Reliefen är gjord 1937 och materialet är sten.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Gunnar Finne: The Tree of Knowledge, 1937. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23248 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Markku Kosonen", "sv": "Konstn\u00e4r Markku Kosonen", "en": "Artist Markku Kosonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2000", "sv": "Publicerad 2000", "en": "Published 2000"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6944     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/urbaanipuu.jpg     Urbaani puu on pystytetty ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston edustalle osana valtion taideteostoimikunnan Pysähdy ja katso -kaupunkitaideprojektia, joka kuului Helsinki 2000 kulttuurikaupungin ohjelmistoon.Teoksen taustasta taiteilija sanoo: "Stora Enson ja kehitysyhteistyöosaston välisellä terassilla kasvaa luonnon puu, lehmus. Sen vastapariksi on istutettu symmetrisesti teräsbetoniseen kantoon erilaisista puu- ja metalliosista valmistettu noin neljä metriä korkean puun hahmoa muistuttava värikäs teos. Molemmat "puut" kasvattavat omia merkityksiään niitä havainnoiville ohikulkijoille. Nimensä mukaisesti Urbaani puu kuvastaa kaupunkilaistuvaa metsä- ja puukäsitystä. Ihannetta, jonka huomaa usein lehtien otsikoissa, kun puu häiritsee kadulla kulkijan elämänmenoa. Tämä puu ei koskaan lahoa ja kaadu. Se ei nouse liian suureksi, vaan elää rakennusten mitoissa. Se ei roskaa ja levitä raitiokiskoja liukastavia syksyn lehtiä. Linnut eivät noki sitä tai tee siihen pesää. Vuodenaikojen vaihtelu ei vaikuta sen ilmeeseen. Kesät ja talvet se on samanlainen. Turvallinen, muuttumaton, hallittu!" (Valtion taideteostoimikunnan tiedotteesta).Taiteilija Markku Kosonen valmistui sisustusarkkitehdiksi 1968 työskenneltyään sitä ennen puuseppänä. Hänet on palkittu mm. puukulttuurin ja käsityömuotoilun edistämisestä.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Urban tree stands in front of the building housing the Department of International Development Cooperation of the Ministry of Foreign Affairs in Katajanokka. It is part of the Stop and Look! urban art project organized by the City of Culture Foundation Helsinki and the State Committee for the Purchase of Art Works. The project itself formed a part of the programme of Helsinki's year as a European City of Culture in 2000.The artist Markku Kosonen explains his piece as follows: "A natural tree, a linden, grows on the terrace between the Stora Enso headquarters and the Department of International Development Cooperation. It is accompanied by a four-metre-high colourful tree-like figure consisting of a reinforced concrete stump in which various wooden and metallic parts have been placed in a symmetrical pattern. Their meaning is open to interpretation and they evoke diverse ideas in the minds of those that see them. As the name suggests, Urban tree implies an increasingly urban concept of forest and trees. It is an ideal solution to a common problem often seen in photographs published in newspapers where a tree blocks the way. This tree will never rot or fall down. It will never grow too big but will always stay in the same proportion to the buildings around it. It does not litter with dead leaves or make tram tracks slippery in the autumn. Birds will not peck it or nest in it and it will not change with the seasons. Winter or summer, it will look just the same. Safe, unchanging, controlled!"Artist Markku Kosonen earned a diploma in interior design in 1968, having earlier worked as a carpenter. He has won awards for promoting wood culture and artisan design.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Urbaani puu Urbaani puu / Urban tree Katajanokanlaituri 3, Katajanokka Skatuddskajen 3, Katajanokka Katajanokanlaituri 3, Katajanokka http://hamhelsinki.fi/sculpture/urbaani-puu-markku-kosonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/urbaani-puu-markku-kosonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/urbaani-puu-markku-kosonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00160 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.224452+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.95987 60.16748     Markku Kosonen: Urbaani puu, 2000. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Urbant träd         Markku Kosonen: Urbant träd, 2000. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Urbant träd står framför utrikesministeriets utvecklingssamarbetsavdelning och är en del av statens konstkommissions stadskonstprojekt Stanna och se som ingick i programmet för kulturstadsprojektet Helsingfors 2000.Konstnären belyser bakgrunden till verket i Statens konstkommisions informationsblad: "På terrassen mellan Stora Enso och utvecklingssamarbetsavdelningen växer ett träd, en lind. Som komplement till den har man i en stubbe av armerad betong "planterat" ett fyra meter högt, färggrant verk av olika symmetriskt placerade trä- och metalldelar som påminner om ett träd. Bägge "träden" förser förbipasserande med olika betydelser. Som namnet säger speglar Urbant träd vår urbaniserade uppfattning om skog och träd. Något man lägger märke till genom att följa med tidningsrubriker om träd som stör flanörernas dagliga liv. Det här trädet kommer aldrig att ruttna och falla. Det blir inte för stort, utan följer byggnadernas skala. Det skräpar inte ner och har inga blad som kan göra spårvagnsskenorna hala på hösten. Fåglarna varken pickar på det eller bygger sina bon i det. Det är opåverkat av årstidernas växlingar. Det ser lika ut sommar och vinter. Tryggt, oförändrat, behärskat!"Konstnären Markku Kosonen blev inredningsarkitekt 1968. Före det hade han arbetat som snickare. Han har prisbelönats bl.a. för sina insatser till förmån för träkultur och hantverk.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Markku Kosonen: Urban tree, 2000. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23253 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Muu tekij\u00e4noikeuden haltija", "sv": "\u00a9 Upphovsr\u00e4ttens innehavare", "en": "\u00a9 Copyright holder"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Elsi Borg", "sv": "Konstn\u00e4r Elsi Borg", "en": "Artist Elsi Borg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1951", "sv": "Publicerad 1951", "en": "Published 1951"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6746     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/mortius_new.jpg     Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema obeliskimainen muistokivi Mortuis (kuolleille, menehtyneille) on pystytetty Suomenlinnassa eri katastrofeissa menehtyneiden muistoksi. Muistomerkkiin on kaiverrettu vuosiluvut 1808, 1855, 1906, 1917, 1918, 1937 ja se on sijoitettu Vallisaaren räjähdysonnettomuuden uhrien hautapaikalle Piiperin puiston itäpuolelle.Vuosiluvut viittavat seuraaviin onnettomuuksiin:1808, Suomen sota ja Viaporin antautuminen1855, Krimin sodan aikainen pommitus1906, Viaporin kapina1917, 1918, Suomen itsenäistymiseen liittyvät kahinat ja Suomenlinnan vankileiri1937, Vallisaaren räjähdysonnettomuusTeos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The obelisk stone memorial was designed by architect Elsi Borg."Mortuis" (meaning: For the dead, for the fallen) was erected on Suomenlinna in memory of the many victims of various disasters. The memorial is engraved with the years 1808, 1855, 1906, 1917, 1918, 1937 and was placed at the burial place of the victims of the Vallisaari explosion at the east side of Piiperi park.The years engraved on the memorial refer to the following conflicts and disasters:1808, The Finnish war against Russia and the capitulation of Viapori1855, Early bombardments of the Crimean war1906, The Viapori revolt1917, Finnish independence (6th Dec 1917)1918, Independent Finland takes control of the fortress and renames it Suomenlinna. A conflict prevails between Red and White forces which results in Red prisoners being held. The prisoners fall victim to malnutrition and disease and many die1937, The explosion at VallisaariThe work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Mortuis "Mortuis" memorial commemorating the Vallisaari explosion of 1937 Susisaari, Suomenlinna Vargön, Suomenlinna Susisaari, Suomenlinna http://hamhelsinki.fi/sculpture/mortuis-elsi-borg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/mortuis-elsi-borg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/mortuis-elsi-borg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00190 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.294172+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sota", "taistelu"]} Point 24.986412 60.14201     Elsi Borg: Mortuis, 1951. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Mortius, minnesmärk över explosionen på Skanslandet år 1937         Elsi Borg: Mortius, minnesmärk över explosionen på Skanslandet år 1937, 1951. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Arkitekten Elsi Borgs obeliskliknande minnessten Mortius (över döda och förolyckade) har rests på Sveaborg till minne av dem som förolyckats i olika katastrofer. Årtalen 1808, 1855, 1906, 1917, 1918 och 1937 har graverats in i minnesmärket som är placerat i östra delen av Pipers park, där offren för explosionsolyckan på Skanslandet ligger begravda.Årtalen hänvisar till följande olyckor:1808 - Finska kriget och Sveaborgs kapitulation1855 - bombardemangen under Krimkriget1906 - upproret på Sveaborg1917 och 1918 - upploppen i samband med självständigheten och fånglägret på Sveaborg1937 - explosionen på SkanslandetVerket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling       Elsi Borg: "Mortuis" memorial commemorating the Vallisaari explosion of 1937, 1951. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23257 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Maija Nuotio", "sv": "Konstn\u00e4r Maija Nuotio", "en": "Artist Maija Nuotio"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1982", "sv": "Publicerad 1982", "en": "Published 1982"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6661     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/vesileikki.jpg     Suurimman yhtenäisen kuvanveistäjäryhmän Suomessa ovat muodostaneet realistit. Heidän teoksilleen on tunnusomaista veistosten muotokielen selväpiirteisyys ja asiallisuus yhdistettynä syvälliseen sielukkuuteen.Maija Nuotion veistoksessa kaksi naturalistisesti hahmoteltua naista pärskyttää vettä toistensa päälle keskellä vesiallasta. Hahmot ovat vastakkain, lähes toistensa peilikuvina ja kiertyneinä jännitteiseen asentoon, joka muistuttaa painiliikettä. Katsoja jää odottamaan, milloin jompikumpi kylmästä vesisuihkusta kastuva nainen aloittaa kamppailun.Veistos pystytettiin 1982. Sen materiaalina on pronssi. Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. In the 20th century, the majority of Finnish sculptors have followed the ideals of Realism. Their work is typified by a lucidity of form and matter-of-factness, combined with deep soulfulness. In Maija Nuotio's work, two naturalistically shaped women splash water on each other in pool of water. The facing figures, almost mirror images, are twisted into postures reminiscent of wrestling, and the viewer stops to see which of the two will start the match. The work was erected in 1982. Its material is bronze. The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Vesileikki Vesileikki / Water Game Pasilan virastokeskus, Itä-Pasila Böle ämbetshus, Böle   http://hamhelsinki.fi/sculpture/vesileikki-maija-nuotio/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/vesileikki-maija-nuotio/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/vesileikki-maija-nuotio/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.339277+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["pronssi", "vesi"]} Point 24.93654 60.199444     Maija Nuotio: Vesileikki, 1982. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Vattenlek         Maija Nuotio: Vattenlek, 1982. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Realisterna är den största gruppen skulptörer med en enhetlig stil under 1900-talet i Finland. Deras verk karakteriseras av ett klart och sakligt formspråk kombinerat med djup själfullhet. Maija Nuotios skulptur föreställer två naturalistiskt avbildade kvinnor som skvätter vatten på varandra i en vattenbassäng. Figurerna står mitt emot varandra och är nästan varandras spegelbild. Deras ställning påminner om brottarställningar. Betraktaren väntar när någon av figurerna som blir våta av det kalla vattnet skall börja kampen.Skulpturen avtäcktes 1982. Materialet är brons. Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Maija Nuotio: Water Game, 1982. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23259 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Peter Clodt von J\u00fcrgensburg", "sv": "Konstn\u00e4r Peter Clodt von J\u00fcrgensburg", "en": "Artist Peter Clodt von J\u00fcrgensburg"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1860", "sv": "Publicerad 1860", "en": "Published 1860"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6792     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/viaporin_new.jpg     Krimin sota heijastui myös Suomeen. Englanti ja Ranska olivat liittoutuneet vastustamaan Venäjän laajentumista Turkin kustannuksella. Vuonna 1854 englantilais-ranskalainen laivasto pysäytti Venäjän lipun alla purjehtivat alukset Itämerellä. Takavarikon kohteeksi joutui tietenkin myös suomalaisia aluksia.Englantilaisvastaisuus heräsi porvariston parissa ja kaupunkeihin perustettiin vapaaehtoisia puolustusjoukkoja venäläisen vakinaisen armeijan lisäksi. Nimitys "Oolannin sota" johtuu Ahvenanmaan asemasta pääsotanäyttämönä. Sota oli varsinkin rannikkoalueilla hävityssotaa ja siirtyi länsirannikolta itäänpäin. Vuoden 1855 kesällä saapui laivasto Viaporin edustalle ja aloitti linnoituksen pommituksen. Kiivaasta tulituksesta huolimatta varustukset pitivät ja liittoutuneiden laivasto poistui Suomenlahden rannikolta.Muistomerkki pystytettiin Venäjän laivaston toimesta pommituksessa menehtyneille venäläisille sotilaille. Muistomerkissä on venäjäksi teksti: "63 matruusin ja sotamiehen, muistoksi, jotka saivat surmansa englantilais-ranskalaisen laivaston pommittaessa Sveaborgia 10.8.1855".Muistomerkki ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The Crimean War had repercussions in Finland. England and France had formed an alliance to oppose Russian expansion in Turkey. In 1854, the English-French fleet intercepted all vessels sailing the Baltic Sea under the Russian flag. Also Finnish ships fell into their hands. Anti-English sentiments were roused among the bourgeoisie, and volunteer corps were established in the cities to complement the Russian standing army. The main theatre of operations in the war was the Åland islands. Especially on the west coast the war took on a destructive character and gradually moved towards the east. In the summer of 1855 the fleet arrived outside the Viapori fortress and commenced bombarding. In spite of heavy bombing the fortress held and the Allied fleet withdrew from the coast.The memorial of the bombardment¿s victims was erected by the Russian Navy to commemorate the Russian soldiers killed during the bombardment. The monument carries the inscription (in Russian): "In memory of the 63 seamen and soldiers who died in the bombardment by English-French fleet of the fortress of Sveaborg (Viapori) on 10 August 1855".The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki Memorial to the Victims of the Bombing of the Viapori Fortress Kadettipuisto, Santahamina Kadettparken, Sandhamn   http://hamhelsinki.fi/sculpture/viaporin-pommituksen-uhrien-muistomerkki-peter-clodt-von-jurgensburg/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/viaporin-pommituksen-uhrien-muistomerkki-peter-clodt-von-jurgensburg/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/viaporin-pommituksen-uhrien-muistomerkki-peter-clodt-von-jurgensburg/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.363727+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["sota", "taistelu", "kivi", "hkr"], "sv": ["krig", "bombning", "bomber", "krigsminnesm\u00e4rke"]} Point 25.054968 60.15471     Peter Clodt von Jürgensburg: Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki, 1860. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Minnesmärke över offren i bombardemanget av Sveaborg         Peter Clodt von Jürgensburg: Minnesmärke över offren i bombardemanget av Sveaborg, 1860. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Krimkriget gav eko också i Finland. England och Frankrike hade gått samman för att motarbeta Rysslands expansion på Turkiets bekostnad. År 1854 stannade den engelsk-franska flottan alla fartyg som seglade under rysk flagg på Östersjön. Självfallet beslagtogs även finländska fartyg.Motståndet mot England vaknade hos borgarna och i städerna bildade man frivilliga försvarsstyrkor vid sidan av den ordinarie ryska armén. Det finska uttrycket "Oolannin sota", Ålands krig, kommer sig av att Åland var den huvudsakliga krigskådeplatsen. Kriget var speciellt vid kustområdena ett förintelsekrig och spred sig österut längs västkusten. Sommaren 1855 anlände flottan till Sveaborg och började bombardera fästningen. Trots den häftiga eldgivningen höll befästningen och de allierades flotta lämnade Finska vikens kuster.Minnesmärket restes på åtgärd av ryska flottan över de ryska soldater som föll i bombardemanget. På minnesmärket finns följande text på ryska: "Till minne av de 63 matroser och soldater som omkom när den engelsk-franska flottan bombarderade Sveaborg 10.8.1855".Minnesmärket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Peter Clodt von Jürgensburg: Memorial to the Victims of the Bombing of the Viapori Fortress, 1860. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23262 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Jyrki Siukonen", "sv": "Konstn\u00e4r Jyrki Siukonen", "en": "Artist Jyrki Siukonen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2000", "sv": "Publicerad 2000", "en": "Published 2000"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6698     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/viisashiiri-3.jpg     Viisas hiiri on yksi yhdeksästä Helsingin Kulttuurikaupunkisäätiön ja Valtion taideteostoimikunnan Pysähdy ja katso -sarjan hankkeista kulttuurivuonna 2000. Jyrki Siukosen pieni viisas hiiri tutkii ja tekee muistiinpanojaan Kansallisarkistoon johtavilla portailla.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Wise Mouse is one of the nine projects in the Stop and Look! series organized by the City of Culture Foundation Helsinki and the State Committee for the Purchase of Art Works.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Viisas hiiri Viisas hiiri / Wise Mouse Kansallisarkiston porrastasanne, Rauhankatu 17, Kruununhaka Riksarkivets trappavsats Fredsgatan 17, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/viisas-hiiri-jyrki-siukonen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/viisas-hiiri-jyrki-siukonen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/viisas-hiiri-jyrki-siukonen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.402139+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["el\u00e4in", "pronssi"]} Point 24.95215 60.17162     Jyrki Siukonen: Viisas hiiri, 2000. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Den visa musen         Jyrki Siukonen: Den visa musen, 2000. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Den visa musen är ett av nio projekt inom ramen för Stiftelsen kulturstaden Helsingfors (2000) och Statens konstkommissions projektserie Stanna och se. Jyrki Siukonens visa lilla mus studerar och gör anteckningar på Riksarkivets huvudtrappor.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Jyrki Siukonen: Wise Mouse, 2000. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23266 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Kain Tapper", "sv": "Konstn\u00e4r Kain Tapper", "en": "Artist Kain Tapper"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1962", "sv": "Publicerad 1962", "en": "Published 1962"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6873     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/vr_100v2.jpg     Rautatieaseman pääsisäänkäynnin sivustalla sijaitseva VR:n 100 -vuotismuistolaatta valmistui vuonna 1962 Suomen ensimmäisen rataosuuden satavuotisen iän kunniaksi. Pronssireliefin viereen sijoitettu teksti "Helsinki - Hämeenlinna 1862-1962" viittaa radan päätepisteisiin ja Lemminkäinen -nimisellä junalla 31.1.1862 suoritettuun neitsytmatkaan.Kain Tapperin pronssireliefi kuvaa Helsingin ensimmäisen, C.A. Edelfeltin suunnitteleman rautatieaseman kohokuvana, linjakkaiden rataverkostojen ympäröimänä. Kokonaissommitelma on sekä kulkuvälineen luonteen ja vauhdin että rautateiden historian kiteyttävä, rytmikkäiden ja nopeastivedettyjen viivojen risteymä. Teos on signeerattu "K. Tapper 1962" ja sen alapuolella lukee pronssivalun suorittaneen valimon nimi "V. Kärkkäisen taidevalimo, Järvenpää."Muistomerkki ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The memorial is a bronze relief commemorating the 100th anniversary of the completion of Finland's first railway in 1862. The text "Helsinki-Hämeenlinna 1862-1962" beside the relief refers to the terminuses of that railway and to the maiden journey made by the 'Lemminkäinen' train on January 31, 1862. The memorial can be found by the main entrance to the Railway Station.The memorial doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   VR:n 100-vuotismuistolaatta VR:n 100-vuotismuistolaatta / 100th anniversary memorial to the state railways Rautatieasema, Kaivokatu 1, Kluuvi Järnvägsstationen, Brunnsgatan 1, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/vrn-100-vuotismuistolaatta-kain-tapper/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/vrn-100-vuotismuistolaatta-kain-tapper/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/vrn-100-vuotismuistolaatta-kain-tapper/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.458554+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.942661 60.171993     Kain Tapper: VR:n 100-vuotismuistolaatta, 1962. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Helsingfors-Tavastehus         Kain Tapper: Helsingfors-Tavastehus minnestavlan, 1962. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Minnestavlan vid järnvägsstationens huvudingång är från 1962 då 100-årsminnet av Helsingfors-Tavastehus-banan firades. Tåget "Lemminkäinen" gjorde sin jungfruresa den 31 januari 1862. Kain tappers bronsrelief avbildar Helsingfors första järnvägstation (arkitekt C.A. Edelfelt) omgiven av ett nätverk av banor. Helhetskompositionen uttrycker både själva färdmedlets karaktär och snabbhet, och järnvägens historia. Nedanför konstnärens signatur "K. Tapper 1962" namnet på gjuteriet "V. Kärkkäisen taidevalimo, Järvenpää".Minnestavlan ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Kain Tapper: 100th anniversary memorial to the state railways, 1962. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23283 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Eduardo Chillida", "sv": "Konstn\u00e4r Eduardo Chillida", "en": "Artist Eduardo Chillida"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1992", "sv": "Publicerad 1992", "en": "Published 1992"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6665     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/helsinki-1992-tmh.jpeg     Eduardo Chillida on syntynyt San Sebastianissa, Espanjan Baskimaassa. Hän opiskeli arkkitehtuuria Madridissa vuosina 1942-1947 ja siirtyi sitten Pariisiin opiskelemaan kuvataidetta. Chillida tunnettiin erityisesti baskikulttuurin edustajana.Chillida selittää taidettaan siten, että hänen tuotannossaan on sarja olennaisia lakeja, jotka säätävät taiteilijan luovaa vapautta jo ennen muotojen syntymistä. Muotojen yhteensopivuus teoksissa on paljon tärkeämpi päämäärä kuin muodot sinänsä.Chillidan julkisia teoksia on mm. Berliinissä liittokanslerin kanslian aukiolla sekä Tuulten kampa -niminen rautaveistos Biskajanlahden rannalla San Sebastianissa Pohjois-Espanjassa.Helsingin veistoksen Suomen kulttuurirahasto tilasi taiteilijalta Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlan kunniaksi. Paljastustilaisuus oli 10.9.1992.Veistos on 2,5 m korkea, painaa 4 400kg ja sen materiaali on corten (ruostuva) teräs. Nyrkkipäinen veistos symbolisoi tieteen ja taiteen liittoa.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Eduardo Chillida was born in San Sebastian in the Spanish Basque country. He studied architecture in Madrid from 1942-1947, after which he moved to Paris to study art.Chillida says that his works are governed by a set of essential laws which stipulate his creative freedom even before an actual form begins to emerge. To him, the harmony of different forms is much more important a goal than the forms themselves.The monument is a symbol of the union of art and science, and was donated by the Finnish Cultural Foundation to commemorate the 350th anniversary of the University of Helsinki. The steel piece is 2.5 metres high, weighing 4400 kilos.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Lotura I Lotura I Porthania, Yliopistokatu, Kluuvi Porthania, Universitetsgatan 11, Gloet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/helsinki-1992-eduardo-chillida/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/helsinki-1992-eduardo-chillida/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/helsinki-1992-eduardo-chillida/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:25.568757+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {} Point 24.948462 60.17005     Eduardo Chillida: Lotura I, 1992. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Lotura I         Eduardo Chillida: Lotura I, 1992. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Eduardo Chillidda är född i San Sebastian, i Baskien i Spanien. Chillida studerade arkitektur i Madrid 1942-47 och sedan bildkonst i Paris. Chillida förklarar sin konst med att påstå att han arbetar utgående från en serie lagar som reglerar konstnärens frihet och formar hans arbete, redan innan själva konstverket finner sin form. Formernas inbördes förhållande är ett mycket viktigare mål än formerna i sig.Materialet är stål och skulpturen är 2,5 m hög och väger 4 400 kg. Skulpturen symboliserar vetenskapens och konstens förbund. Den avtäcktes den 10 septemeber 1992 och är en donation av Finska Kulturfonden till universitetets 350-årsjubileum.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Eduardo Chillida: Lotura I, 1992. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23335 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Antero Toikka", "sv": "Konstn\u00e4r Antero Toikka", "en": "Artist Antero Toikka"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2002", "sv": "Publicerad 2002", "en": "Published 2002"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6681     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/valo-ja-aine-2.JPG     Antero Toikan Valo ja aine -teos Helsingin yliopiston Physicum-rakennuksen ulkoseinässä on kooltaan 240 neliömetriä. Teoksen materiaali on peilikirkkaaksi hiottu ruostumaton teräs. Taitelijan mukaan teos kuvaa "kaikkeuden kaukaisimpia sointuja". Tiedetoimittajan mukaan teos esittää galaksien jakautumista.Fysiikan, maantieteen ja geologian tutkimuksiin tarkoitetun Physicumin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki.Rakennuksen taideteoksesta Valtion taideteostoimikunta järjesti kutsukilpailun, jonka voitti Antero Toikan ehdotus. Valo ja aine julkistettiin 9.9.2002.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Antero Toikka's Light and Matter is situated at the Helsinki University's Physicum building on the outside wall and measures 240 square metres. The work is created from polished mirror-clear stainless steel. The image on the facade symbolises "kaikkeuden kaukaisimpia sointuja" (which translates approximately as 'sounds of the more distant universe'). The work also represents the divisions of the galaxies. As the text on the wall plaque reads: '...The plane of the sculpture is a vertical cross-section at the position of the Milky Way'.Physicum houses science faculties of the University including Departments of Geography and Geology and the Helsinki Institute for Physics. The building was designed by the Finnish architectural office Lahdelma & Mahlamäki. The artist, Antero Toikka, won the competition organised by the Finnish State Museum, in which artists were invited to submit proposals for an art work for the new site. The work Light and Matter was inaugurated on 9th September 2002.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Valo ja aine Valo ja aine / Light and Matter Physicum, Gustaf Hällströmin katu 2, Kumpula Physicum, Gustaf Hällströms gata 2, Gumtäkt   http://hamhelsinki.fi/sculpture/valo-ja-aine-antero-toikka/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/valo-ja-aine-antero-toikka/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/valo-ja-aine-antero-toikka/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:26.044818+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["valtio"]} Point 24.963093 60.205074     Antero Toikka: Valo ja aine, 2002. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Ljus och materie         Antero Toikka: Ljus och materie, 2002. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Antero Toikkas verk Ljus och materie på ytterväggen till Helsingfors universitets Physicumbyggnad är 240 kvadratmeter stort. Materialet är rostfritt stål som slipats spegelblankt. Enligt konstnären återger verket "alltets mest avlägsna klanger". En vetenskaplig redaktör menar att det skildrar galaxernas fördelning.Physicum är ett säte för fysisk, geografisk och geologisk forskning och har ritats av arkitektbyrån Lahdelma & Mahlamäki.Statens konstverkskommission anordnade en tävling om ett konstverk till byggnaden. Antero Toikkas förslag vann tävlingen. Ljus och materie avtäcktes 9.9.2002.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Antero Toikka: Light and Matter, 2002. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23351 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Emil Wikstr\u00f6m", "sv": "Konstn\u00e4r Emil Wikstr\u00f6m", "en": "Artist Emil Wikstr\u00f6m"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1903", "sv": "Publicerad 1903", "en": "Published 1903"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6736     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/porvoon-valtiopaivat-4.jpg     Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo valmistui vuonna 1890 kolmen aatelittoman säädyn kokoontumispaikaksi. Säätypäivien aloitteesta päätykolmion friisin suunnittelusta järjestettiin kilpailu, jonka voitti nuori Emil Wikström teoksellaan "Suomen kansan kehitys taistelun ja työn kautta ensimmäisille valtiopäivillensä saakka 1809". Wikströmin henkilökohtaisella uralla kilpailun voitto merkitsi vakiintunutta asemaa monumentaalitaiteen kuvanveistäjänä.Veistosryhmällä on pituutta 18,6 metriä ja korkeutta huippukohdaltaan 3,12 metriä.Pronssiinvalettu teos käsittää 26 figuuria, jotka kaikki on kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskussommitelman muodostavat Aleksanteri I sekä säätyjen edustajat marsalkka Robert Wilhelm de Geer, porvariston puhemies Trapp, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Klockars. Sanat Leges et instituta Fenniae solemniter confirmatae viittaavat kuvattuun tapahtumaan - Suomen lakien ja laitosten vahvistamiseen.Lakia ja uskontoa symboloivat naishahmot erottavat keskussommitelman sivustojen ryhmistä. Oikeanpuoleinen ryhmä kuvaa kansan kehitystä taistelun kautta veistoksilla Sota (haavoittunut sotilas), Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta (vanha mies ja poika) sekä Jumala isänmaata siunatkoon ( ristiä kohottava nainen). Vasemmanpuoleisen, kehitystä työn kautta kuvaavan ryhmän muodostavat Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide.Mittavan teoksen valmistumista vaikeutti taiteilijan Visavuoren ateljeen tulipalo vuonna 1896. Työtilojen mukana tuhoutuivat alkuperäisluonnos sekä yksittäisten veistosten kipsivalut kolmen vuoden ajalta. Onnettomuuden seurauksena taiteilija siirtyi Pariisiin, jossa teosta työstettiin vuosina 1897-1902. Veistosryhmä asetettiin paikalleen vuonna 1903 vaatimattomien paljastusseremonioiden saattelemana, sillä poliittisesti arka tilanne esti isänmaallisen teoksen suureellisemman juhlistamisen.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The House of the Estates, designed by Gustaf Nyström, was completed in 1890 to serve as a place of assembly for the three estates below the rank of nobility. On the Estates' initiative a competition was arranged to find a sculptor to carry out the tympanum group. The competition was won by young Emil Wikström's entry 'The development of the Finnish people through battle and work to the first Diet in 1809'.The bronze group is 18.6 metres long and its greatest height is 3.12 metres, and it comprises 26 larger-than-life figures. In the centre, the figures depict Czar Alexander I, and marshal Robert Wilhelm de Geer, spokesman of the burghers Trap, archbishop Jacob Tengström and the spokesman of the peasants Klockars as representatives of the Estates. The words "Leges et instituta Fenniae solemniter confirmatae" indicate the purpose of the event depicted in the tympanum - the confirmation of Finnish law and institutions.The central group is separated from the other groups by female figures representing law and faith. The group on the right-hand side depicts the development of the nation through battle with the pieces War (a wounded soldier), Reconciliation, Towards a better future (old man and a boy) and God Bless the Land of the Fathers (a woman raising a cross). On the left, the development through work is depicted by the Kantele player, First teaching, Agriculture, Trade, Industry, Science and Art.The artist's work on this monumental piece was hindered by a fire at his studio in Visavuori in 1896. In addition to the studio itself, the original design and the plaster casts of the individual pieces, three years of Wikström's work, were consumed. As a result the artist moved to Paris, continuing the work in 1897-1902. The group was finally mounted in 1903. The unveiling was a rather simple ceremony as the delicate political situation prevented a more grandiose unveiling of this patriotic work.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809 Alexander I and The Porvoo diet 1809 Säätytalo, Snellmaninkatu 9, Kruununhaka Ständerhusets fris, Snellmansgatan 9-11, Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/aleksanteri-i-ja-porvoon-valtiopaivat-1809-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/aleksanteri-i-ja-porvoon-valtiopaivat-1809-emil-wikstrom/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/aleksanteri-i-ja-porvoon-valtiopaivat-1809-emil-wikstrom/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:26.226662+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["valtiomiehet", "valtiomies"]} Point 24.953636 60.171185     Emil Wikström: Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809, 1903. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Alexander I och Borgå lantdag 1809         Emil Wikström: Alexander I och Borgå lantdag 1809, 1903. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Ständerhuset, sessionshus för de ofrälse stånden, stod färdigt 1890. Huset ritades av arkitekt Gustaf Nyström. På ständermötets initiativ hölls en tävling om gavelfältets skulpturfris. Den unge skulptören Emil Wikström vann tävlingen med sitt förslag "Finska folkets utveckling genom strid och arbete till sin första lantdag 1809".Skulpturgruppen som består av 26 figurer är 18,6 meter lång och som högst 3,12 meter hög. Figurerna som är gjutna i brons är större än naturlig storlek. I mitten står Alexander I flankerad av representanterna för de fyra stånden: marskalken Robert Wilhelm de Geer, borgerskapets talman Trapp, ärkebiskop Jacob Tengström och bondeståndets talman Klockars. Inskriptionen "Leges et intstituta Fenniae solemniter confirmatae" hänvisar till den avbildade händelsen - stadfästandet av Finlands lagar och institutioner.Två kvinnofigurer som symboliserar lag och tro skiljer mittpartiet från sidopartierna. Till höger Striden (en sårad krigare) Försoning, Mot en bättre framtid (en gammal och en ung man) samt Gud bevare fosterlandet (en kvinna som höjer ett kors). Till vänster utvecklingen genom arbete: Kantelespelaren, en mor som lär sin son läsa, Jordbruket, Handeln, Industrin, Vetenskapen och Konsten.Emil Wikströms ateljé Visavuori härjades av elden 1896 och den ursprungliga skissen och gipsmodellerna till figurerna, resultatet av tre års arbete, förstördes. Wikström flyttade till Paris där arbetet med frisen fortsatte 1897-1902. Skulpturgruppen placerades på sin plats 1903. Ceremonierna vid avtäckningen var anspråkslösa, den politiska situationen tillät inga festligheter till det fosterländska verkets ära.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Emil Wikström: Alexander I and The Porvoo diet 1809, 1903. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23371 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Marja Kanervo", "sv": "Konstn\u00e4r Marja Kanervo", "en": "Artist Marja Kanervo"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2004", "sv": "Publicerad 2004", "en": "Published 2004"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6730     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/suomenlinna-vankileiri-1-tmh.JPG     Suomenlinnan vankileirin muistoksi tehty ympäristötaideteos on kuvataiteilija Marja Kanervon suunnittelema muistopaikka, jonka keskeisinä elementteinä ovat luonnonkallio, sammal, kivet ja valuva vesi. Kallionrinteeseen, jonka yli vesi valuu, on kaiverrettu Suomen historian dramaattiset vuosiluvut 1918-1919.Suomenlinnassa oli vankileiri maan itsenäisyyden alkuaikoina lähes vuoden verran 14.4.1918 -14.3.1919.Enimmillään siellä oli vankeja yli 8000, joista noin 1500 menehtyi lähinnä aliravitsemukseen. Suomenlinnan vankileirillä kuolleita vietiin haudattaviksi Santahaminaan, jonne 1949 pystytettiin Punaisten teloitettujen ja vankileirillä kuolleiden hautamuistomerkki.Vankileirillä kärsineiden ja kuolleiden omaiset olivat aloitteellisia Suomenlinnan muistopaikkahankkeessa. Marja Kanervo on käsitetaiteen uranuurtajia Suomessa ja kasainvälisesti tunnettu taiteilija. Muistopaikan maisemoinnissa taiteilijan avustajana oli maisema-arkkitehti Saara Pyykkö. Ympäristöteos julkistettiin Ison Mustasaaren pohjoisrannassa 28.9.2004.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The environmental art work "Suomenlinna prisoners remembrance memorial" was created by the Finnish artist Marja Kanervo. It's central elements consist of natural rock, moss, stones and flowing water. Water flows softly down the surface of the rock which bears an inscription in reference to the dramatic happenings which took place on Suomenlinna during the years 1918-1919.Suomenlinna was a prisoner camp for about one year in the early times of Finland's independence, from between 14.04.1918 -14.03.1919. Approximately 1500 of the over 8000 prisoners died primarily of malnutrition. Those perished were brought to be buried on Santahamina where, in 1949, a memorial was erected to the victims of The Reds executions.Relatives of the prisoners who had suffered or perished were initiators of the Suomenlinna remembrance memorial project. Marja Kanervo, the artist, is a pioneer crafts person in Finland and is internationally well-known. The landscape architect, Saara Pyykkö, acted as consultant for the artist in the planning the work.The environmental work was inaugurated on the North Shore located on Iso Mustasaari, Suomenlinna, on 28.9.2004.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Suomenlinnan vankileirin muistomerkki Suomenlinna prisoners remembrance memorial Iso Mustasaari, Suomenlinna Stora Östersvartö, Suomenlinna Iso Mustasaari, Suomenlinna http://hamhelsinki.fi/sculpture/suomenlinnan-vankileirin-muistomerkki-marja-kanervo/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/suomenlinnan-vankileirin-muistomerkki-marja-kanervo/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/suomenlinnan-vankileirin-muistomerkki-marja-kanervo/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00190 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:26.400477+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["f\u00e5nge", "f\u00e5ngl\u00e4ger", "krigsminnesm\u00e4rke", "krig"], "fi": ["kansalaissota", "2004", "valtio"]} Point 24.988344 60.149     Marja Kanervo: Suomenlinnan vankileirin muistomerkki, 2004. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Minnesmärke över fånglägret på Sveaborg         Marja Kanervo: Minnesmärke över fånglägret på Sveaborg, 2004. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Miljökonstverket till minne av fånglägret på Sveaborg är en minnesplats planerad av Marja Kanervo. Dess centrala element är en naturklippa, mossa, stenar och rinnande vatten. De dramatiska årtalen 1918-1919 är inristade i klipphällen som vattnet rinner över.Under självständighetens första tider fanns det på Sveaborg ett fångläger i nästan ett år, från 14.4.1918 till 14.3.1919. Maximiantalet fångar var 8000, av vilka omkring 1500 dog främst av svält. De som dog på fånglägret begrovs på Sandudd, där man 1949 reste ett minnesmärke över de röda som avrättats och dött på fånglägret.Initiativet till minnesplatsprojektet på Sveaborg togs av de anhöriga till fångar som lidit och dött på fånglägret. Marja Kanervo hör till den konceptuella konstens banbrytare i Finland och hon är internationellt känd. I planeringen av landskapet medverkade landskapsarkitekt Saara Pylkkö. Miljöverket offentliggjordes på norra stranden av Stora Östersvartö 28.9.2004.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Marja Kanervo: Suomenlinna prisoners remembrance memorial, 2004. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23381 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Kimmo Kaivanto", "sv": "Konstn\u00e4r Kimmo Kaivanto", "en": "Artist Kimmo Kaivanto"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 1990", "sv": "Publicerad 1990", "en": "Published 1990"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6663     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/Kaivanto.SininenSuora.fix.jpg     Teos on Helsingin rautatieaseman kivilaatoituksessa oleva, sinisistä kivilaatoista tehty laituridekoraatio. Viiva alkaa asemarakennuksesta laitureille avautuvista ovista ja loppuu junalaituriin. Useassa laatassa on riimukirjaimia muistuttavia symboleita ja tekstiä: "Tampere-talo Sininen suora Länsi-itä 157,3km", "Napapiiri 700,9km", "Kaaresuvanto 918,1km", "Jäämeri 1123,1km", "Huippuvuoret 1990km". Viivan molemmilla puolilla on yksi metallilaatta, joka ilmoittaa katsojalle lännen ja idän suunnan viidellä eri kielellä.Sininen suora jatkuu Tampereella, Tampere-talolla, jossa tilateos on hallitseva osa rakennuksen sisätilaa. Teos vie näin kulkijan Helsingistä taiteilijan kotikaupunkiin. Se yhdistää kaksi Kaivannolle merkityksellistä kaupunkia. Itse asiassa teos jatkuu käsitteellisenä taideteoksena aina Huippuvuorille asti."Kun etenen kuvapinnassa viiva viivalta etäisyyteen, koen ne jonkinlaisina 'matkoina', purjehduksina loputtomaan. Voi kuin joskus pystyisi tekemään niin huimaavan etäisyyden, että katsoja pyörtyisi siihen paikkaan", on Kaivanto joskus haaveillut. Sininen suora on Kaivannon piirtämä viiva Helsingin keskustan, Tampere-talon ja Huippuvuorten välille. Helsingin rautatieasemalla kulkevan ajatuksissa viiva jatkuu sellaiseen etäisyyteen, että Kaivannon uneksima pyörryttävä vaikutus on aistittavissa.Kaivannolle tyypillinen ultramariininsinisen käyttö sekä tapa rakentaa monimerkityksellisiä ja monitulkintaisia teoksia eri muotojen, materiaalien ja kuvakielten avulla ovat selvästi havaittavissa myös tässä teoksessa.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. 'Blue Line' is a blue stone slab work decorating the platforms at Helsinki main railway station. The line begins at the doors of the railway building and ends on the train platform.Occasional slabs, or poetic inscriptions, read: "Tampere-talo Sininen suora Länsi-itä 157,3 km", "Napapiiri 700,9 km", "Kaaresuvanto 918,1 km", "Jäämeri 1123,1 km", "Huippuvuoret 1990 km". (which indicate the distance to other destinations in Finland, including the continuation of 'Blue Line' in the city of Tampere). On either side of the blue line are slabes which read "East" and "West", respectively, in five languages.'Blue Line' continues in Tampere, in Tampere House at the conference centre, where it plays a dominant role in the space. Through this the passer-by is taken to the artist's home town. The work connects two cities significant to the artist, and continues as a conceptual work all the way to Spitzbergen (Norway)."I wish it would be possible to paint a distant line so mind-blowing that the viewer would faint on the spot whilst gazing at it", Kaivanto sometimes dreamed. 'Blue Line' can been interpreted as Kaivanto's sketched line connecting Helsinki city centre with the Tampere House and Spitzbergen. At Helsinki railway station passers-by, lost in their thoughts, see the line as it continues to some kind of distance point. The artist hopes that this sensation will bring about a kind of vertigo to the senses.For Kaivanto, the use of ultramarine blue, ambiguity and multi-interpretable works are typical. Also the artist's hallmark in material and visual language are clearly perceivable in this work.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Sininen suora Sininen suora / Blue Line Rautatieasema, Helsinki Järnvägsstationen, Helsingfors   http://hamhelsinki.fi/sculpture/sininen-linja-kimmo-kaivanto/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/sininen-linja-kimmo-kaivanto/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/sininen-linja-kimmo-kaivanto/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:26.495966+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"en": ["blue"], "sv": ["bl\u00e5"], "fi": ["sininen", "kaivanto", "kimmo kaivanto"]} Point 24.941378 60.171486     Kimmo Kaivanto: Sininen suora, 1990. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Blå linje         Kimmo Kaivanto: Blå linje, 1990. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Blå linje är en perrongdekoration av marinblå stenplattor på Helsingfors järnvägsstation. Linjen börjar från perrongdörrarna och slutar vid tågplattformen. På en del plattor finns inristade symboler som liknar runskrift, andra bär text: "Tampere-talo Sininen suora Länsi-itä 157,3 km", (Tampere-talo Blå linje Väst-öst 157,3 km) "Napapiiri 700,9 km"(Polcirkeln 700,9 km), "Kaaresuvanto 918,1 km", "Jäämeri 1123,1 km" (Ishavet 1123,1 km), "Huippuvuoret 1990 km" (Spetsbergen 1990 km). På båda sidorna av linjen finns två metallplattor med väderstrecken öst och väst på fem olika språk.Blå linje fortsätter i Tammerfors, i Tampere-talo, där verket är en dominerande del av byggnadens interiör. Den blåa linjen för åskådaren från Helsingfors till konstnärens hemstad. Den sammanbinder två för Kaivanto betydelsefulla städer. I själva verket fortsätter konstverket ända upp till Spetsbergen.När jag rör mig på bildytan och streck för streck avbildar ett avstånd, upplever jag dem som 'resor', som seglatser uti det ändlösa. ¿ Ack om man någongång kunde måla ett sådant effektfullt avstånd att betraktaren skulle svimma på direkten.", har Kaivanto någongång dagdrömt. Blå linje är en linje som Kaivanto ritat mellan Helsingfors centrum, Tampere-talo och Spetsbergen. Den för åskådarens tankar till sådana dimensioner att effekten som Kaivanto drömde om känns uppnåelig.Även i detta verk ser vi hur Kaivanto med hjälp av form, material och bildspråk skapar verk med otaliga betydelsepotential och tolkningsmöjligheter, färgen ultramarinblå är också en färg som Kaivanto gärna använder sig av.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Kimmo Kaivanto: Blue Line, 1990. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23400 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Anna-Lea Kopperi", "sv": "Konstn\u00e4r Anna-Lea Kopperi", "en": "Artist Anna-Lea Kopperi"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2002", "sv": "Publicerad 2002", "en": "Published 2002"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7051     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/sini-puna-Kannelmaki-kopper-3.JPG     Kevyen liikenteen silta, joka ylittää junaradan Kannelmäen asemalla, on saanut Anna-Lea Kopperin käsittelyssä sinipunaisen värin. Toisella puolen on läpinäkyvillä värikalvoilla siniseksi värjätty pohjoinen maisema, jonka sävy tummenee ruutu ruudulta ylös horisonttiin päin. Etelänpuoleinen lasiseinä on niin ikään väritetty kalvoilla ja tummenevilla punasävyillä. Kun valo suodattuu ikkunoiden läpi sillalle, pohjoisen kylmyys ja etelän lämpö kohtaavat. Alunperin määräaikaiseksi suunniteltu teos jäi Kannelmäen asemalle, kun HKL osti sen.Anna-Lea Kopperi on täydentänyt taideopintojaan sekä Ranskassa että Saksassa. Hänen teoksensa ovat pääosin ympäristötaidetta. Kopperi on kiinnostunut vastakkaisten elementtien yhdistämisestä: minimalististen ja geometristen muotojen yhdistämisestä luonnonmukaisiin ja luonnollisiin elementteihin ja materiaaleihin.Teos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The contrasting colors of red and blue, originating from Anna-Lea Kopperi's work of art, decorate the pedestrian and bicycle bridge at the Kannelmäki railway station. The northern view from the bridge has been made blue with a translucent gradient film that gets darker towards the top. Similarly, the southern side has been made red. Thus the northern view looks colder and the southern view warmer.The title Sini-puna-silta (pohjoinen-etelä) can be translated as 'Blue-Red-Bridge (north-south)'.Anna-Lea Kopperi has complemented her art studies in both France and Germany. Her art is mainly environmental art. Kopperi is interested in combining contrasting elements: minimalistic and geometric shapes combined with natural elements and materials.The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Sini-puna-silta (pohjoinen-etelä) Sini-puna-silta (pohjoinen-etelä) Kannelmäki Gamlas   http://hamhelsinki.fi/sculpture/sini-puna-silta-pohjoinen-etela-anna-lea-kopperi/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/sini-puna-silta-pohjoinen-etela-anna-lea-kopperi/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/sini-puna-silta-pohjoinen-etela-anna-lea-kopperi/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:26.743162+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["Kannelm\u00e4ki", "silta"]} Point 24.876854 60.23965     Anna-Lea Kopperi: Sini-puna-silta (pohjoinen-etelä), 2002. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Blåröd bro (norr-söder)         Anna-Lea Kopperi: Blåröd bro (norr-söder), 2002. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Fotgängarbron över järnvägen på stationen i Gamlas har fått en blåröd färg i Anna-Lea Koppers behandling. På den norra sidan har landskapet färgats blått med genomskinlig färgfolie, som blir mörkare ruta för ruta uppåt mot horisonten. Den sydliga glasväggen har på motsvarande sätt färgats med folie i rött som antar en allt mörkare ton. När ljuset silas genom fönstren och in på bron, möts det nordliga kalla och det sydliga varma. Verket var ursprungligen tänkt att vara temporärt men blev kvar på stationen i Gamlas då HST köpte det.Anna-Lea Kopperi har kompletterat sina konststudier både i Frankrike och i Tyskland. Hon gör i huvudsak miljökonst. Kopperi är intresserad av att kombinera motsatta element: hon förenar minimalistiska och geometriska former med naturenliga och naturliga element och material.Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Anna-Lea Kopperi: Sini-puna-silta (north-south), 2002. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23425 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Eila Hiltunen", "sv": "Konstn\u00e4r Eila Hiltunen", "en": "Artist Eila Hiltunen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2006", "sv": "Publicerad 2006", "en": "Published 2006"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 6988     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/menneetritarit.jpg     Eduskunnan satavuotisjuhlallisuuksien yhteydessä julkistettiin yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle omistettu muistomerkki Pikkuparlamentin puistossa. Muistomerkki on Eila Hiltusen Menneet ritarit -veistos vuodelta 1982, jonka eduskunta deponoi Helsingin kaupungille. Graniittisella jalustalla seisova vapaa veistos on tehty ruostumattomasta teräksestä. Abstraktien muotojen sommitelma ja kiiltävän teräksen pinta antaa veistokselle ajattoman ja aineettoman vaikutelman.Veistos on myös naisten äänioikeuden juhlamuistomerkki. Ehdotus veistoksen pystytyksestä tuli alun perin naisjärjestöjen taholta. Naisjärjestöjen keskusliitto teki maaliskuussa 2003 esityksen, että eduskunta pystyttäisi patsaan Suomen 19 ensimmäisen naiskansanedustajan muistoksi. Ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiin Suomessa vuonna 1907.Laatan teksti:Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki1906-2006. Oikeus ääneen - luottamus lakiinSata vuotta suomalaista kansanvaltaaDin röst - din lag. Hundra år av finlädskt folkväldeOne hundred years of Finnish democracyTeos ei kuulu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. The sculpture which stands in the park in front of the new Pikkuparlamentti (Small Parliament) was erected to celebrate both the centennial of the Parlament and the introduction of equal and universal suffrage and full political rights for women. The memorial Gone Heroes is from the year 1982 by the well-known female Finnish artist Eila Hiltunen. The free-standing rust-proof steel sculpture is on a granite pedastal. It's abstract composition and shining steel surface makes the sculpture timeless and of somewhat umimposing influence.The idea for the sculpture came from a women's organisation who made a suggestion to the Parliament in March 2003 that a sculpture should acknowledge the first 19 Finnish female MPs who were elected to Parliament in 1907.The text on the pedastal reads:MEMORIAL FOR THE EQUAL RIGHT TO VOTE 1906-2006THE RIGHT TO VOTE - TRUST IN LAWONE HUNDRED YEARS OF FINNISH DEMOCRACYThe work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Menneet ritarit, Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki Menneet ritarit / Gone heroes Pikkuparlamentin puisto Lilla parlamentes park Pikkuparlamentin puisto http://hamhelsinki.fi/sculpture/menneet-ritarit-yleisen-ja-yhtalaisen-aanioikeuden-muistomerkki-eila-hiltunen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/menneet-ritarit-yleisen-ja-yhtalaisen-aanioikeuden-muistomerkki-eila-hiltunen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/menneet-ritarit-yleisen-ja-yhtalaisen-aanioikeuden-muistomerkki-eila-hiltunen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:27.001170+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["hkr", "eduskunta", "deponointi", "ter\u00e4s", "talletus"]} Point 24.935122 60.171497     Eila Hiltunen: Menneet ritarit, Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki, 1982 (2006). Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Gågna riddare, Monument för allmän och lika rösträtt         Eila Hiltunen: Gågna riddare, Monument för allmän och lika rösträtt, 1982 (2006). Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   I samband med riksdagens 100-års jubileum avtäcktes ett monument dedicerad åt allmän och lika rösträtt i Lilla Parlamentets park. Minnesmärket är Eila Hiltunens skulptur Gågna riddare från år 1982, som deponerades av riksdagen till Helsingfors stad. Den fritt stående skulpturen är gjord av rostfritt stål och står på en granitsockel. En komposition av abstrakta former samt stålets blänkande yta ger skulpturen ett tidlöst och immateriellt intryck.Skulpturen är även ett minnesmärke för kvinnornas rösträtt. Idén om att uppföra en skulptur kom ursprungligen från kvinnoorganisationernas håll. Kvinnoorganisationernas Centralförbund utarbetade i mars 2003 ett förslag om att riksdagen skulle upprätta ett monument till minne för de 19 första kvinnliga riksdagsledamöterna. De första kvinnliga parlamentarikerna valdes i Finland år 1907.Plattans text lyder:Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki1906-2006. Oikeus ääneen - luottamus lakiinSata vuotta suomalaista kansanvaltaaDin röst - din lag. Hundra år av finländskt folkväldeOne hundred years of Finnish democracyVerket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Eila Hiltunen: Gone heroes, 1982 (2006). You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23474 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Jukka Lehtinen", "sv": "Konstn\u00e4r Jukka Lehtinen", "en": "Artist Jukka Lehtinen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2007", "sv": "Publicerad 2007", "en": "Published 2007"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7187     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/oma-maa-mansikka-pienennetty.jpg     Oma maa mansikka -veistoskokonaisuus muodostuu yhteensä yhdeksästä kukka- ja lehtivarresta. Kuumasinkitystä happovapaasta teräksestä toteutetut suurennetut mansikan lehdet, nuput ja marjat muodostavat teoksen, joka nousee korkeimmillaan 4,5 metrin korkeuteen. Teos on sijoitettu istutusaltaaseen, jossa teoksen juurella kasvaa ahomansikoita.Lehtinen hyödyntää teoksessaan poptaiteessa hyödynnettyä, mainoksista ja sarjakuvista tuttua ilmaisukieltä. Poptaiteeseen teoksen liittävät myös aiheen arkisuus, esittävyys, muotojen ja rakenteen selkeys. Lehtisen suhtautuminen kuvanveistoon on leikkisä; Oma maa mansikka on vastakohta vakavalle monumenttitaiteelle.Teoksen nimi viittaa suomalaiseen sanontaan oma maa mansikka, muu maa mustikka. Taiteilija painottaa lorun viittaavan maan hallintaan kaskitalouden aikaan. Kaskettu, ahomansikkaa kasvava maa oli viljelijän hallinnassa ja siis hänen omansa; "muu maa" eli kaskeamaton metsä oli mustikan kasvumaata, jonka kuka tahansa sai kaskeamalla ottaa haltuunsa.Lehtinen voitti teoksellaan eduskunnan uuden lisärakennuksen taideteoksista järjestetyn kilpailun ulkoveistossarjan. Kilpailun kokonaismäärästä - 1719:sta luonnoksesta - 244 oli suunnitelmia pihan istutusaltaaseen sijoitettavasta teoksesta. Teos ei kuulu Helsingin taidemuseon kokoelmaan.Teos julkistettiin 9.10.2007 Where the Strawberries Grow is a sculpture installation consisting of nine plant stems. The magnified strawberry leaves, buds and berries made of hot-dip galvanised acid-free steel create a work that reaches 4.5 metres at its highest point. The work is mounted in a planting basin with wild strawberries growing at its foot.In this piece, Jukka Lehtinen makes use of a visual vocabulary that is familiar from pop art, advertising and comics. Other aspects linking the piece to pop art are the mundane subject matter, figurativeness and the clear shapes and structure. Lehtinen has a playful attitude towards sculpture: Where the Strawberries Grow is a statement against monumental art.The Finnish title of the piece refers to the Finnish proverb which translates literally as 'native land is strawberry, foreign land is blueberry'; its meaning is roughly the same as in 'east, west, home is best'. Lehtinen also suggests that the Finnish saying may refer to the age of slash-and-burn cultivation in Finland. A patch of land where trees have been felled and burned, and which therefore often has wild strawberries growing on it, is owned by the farmer, and is therefore his "native land". By contrast, blueberry grows in uncultivated forest, a type of land anyone could take possession of.Lehtinen's work was the winning entry in a competition for outdoor sculptures for the new Parliament annex. A total of 1,719 entries were submitted, 244 of which were plans for works to be placed in the planting basin.This work does not belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Oma maa mansikka Oma maa mansikka / Where The Strawberries Grow Pikkuparlamentin puisto Lilla Parlamentet   http://hamhelsinki.fi/sculpture/oma-maa-mansikka-jukka-lehtinen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/oma-maa-mansikka-jukka-lehtinen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/oma-maa-mansikka-jukka-lehtinen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:27.442069+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["ter\u00e4s", "mansikka", "marja"], "en": ["ter\u00e4s", "mansikka", "marja"], "fi": ["ter\u00e4s", "mansikka", "marja"]} Point 24.9345 60.171623     Jukka Lehtinen: Oma maa mansikka, 2007. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Oma maa mansikka / Smultronställe         Jukka Lehtinen: Smultronställe, 2007. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Skulpturhelheten Oma maa mansikka / Smultronställe består av nio blom- och bladskaft. De kraftigt förstorade smultronbladen, -knopparna och -bären svetsade i varmförzinkat, syrafritt stål bildar ett verk som ställvis är hela 4,5 meter högt. Verket har placerats i en planteringsbassäng, där det växer smultron vid skulpturens fot.Lehtinen uttrycker sig med medel som är bekanta från popkonst, reklam och tecknade serier. Verket anknyter till popkonsten också genom att motivet är vardagligt, uttrycket figurativt och formerna och konstruktionen klara. Lehtinen har en lekfull attityd till bildhuggarkonsten; Oma maa mansikka / Smultronställe utgör en motsats till den seriösa skulpturkonsten.Verkets titel syftar på det finska ordspråket "oma maa mansikka, muu maa mustikka". Den svenska motsvarigheten är "borta bra men hemma bäst" men den direkta översättningen blir "eget land är smultron, annat land är blåbär". Konstnären betonar att ramsan hänvisar till besittningen av mark på svedjebrukets tid. Svedjeland, där det växte smultron, var mark som bonden hade tagit i besittning och var således hans egen, medan "annat land", det vill säga den osvedda skogen var blåbärsmarker, som vem som helst genom att svedja fick ta i besittning.Lehtinens verk vann serien för utomhusskulpturer i den konsttävling som ordnades för riksdagens nya annex. Av de 1719 skisser som deltog i konsttävlingen var 244 bidrag planer för verk som skulle placeras i planteringsbassängen på gården. Verket hör inte till Helsingfors konstmuseums samling.Verket avtäcktes 9.10.2007       Jukka Lehtinen: Where The Strawberries Grow, 2007. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23500 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Villu Jaanisoo", "sv": "Konstn\u00e4r Villu Jaanisoo", "en": "Artist Villu Jaanisoo"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2009", "sv": "Publicerad 2009", "en": "Published 2009"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7065     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/Kaikki_on_mahdollista_1_netti.jpg     Veistos tuhoutui palossa 10.1.2018.Villu Jaanisoon julkinen teos, Kaikki on mahdollista, on koottu käytetyistä autonrenkaista. Istuvaa gorillaa esittävä hahmo on lähes viisi metriä korkea. Teoksellaan taiteilija haluaa tuoda esille kysymykset ihmisen alkuperästä, vastuusta ja tulevaisuudesta. Gorilla on taiteilijan mukaan muistutus uhanalaisista eläinlajeista, joiden elinalue on ihmisen toiminnan myötä kutistunut. Valitsemalla käytetyn materiaalin hän nostaa esille ekologisen näkökulman. Jaanisoo toivoo eläimen tuovan iloa viikkiläisille ja vastapainoa yliopiston tutkimustyölle ja opiskelulle.Villu Jaanisoo (s. 1963, Tallinna) kuuluu maamme eturivin kuvanveistäjiin. Hän on toteuttanut useita julkisia teoksia sekä Suomessa että ulkomailla. Jaanisoo toimii kuvataideakatemian kuvanveiston professorina Helsingissä ja hänen teoksia on useiden keskeisten taidemuseoiden kokoelmissa.Jaanisoon teos oli valtion taideteostoimikunnan tilaustyö. Se voitti vuonna 2006 järjestetyn kutsukilpailun Helsingin yliopiston Viikin kampuksen ympäristöteoksesta. Teos sijaitsi Infokeskus Koronan edessä. Se ei kuulunut Helsingin taidemuseon kokoelmaan. The sculpture was destroyed by fire 10.1.2018.The piece by Villu Jaanisoo is made of used car tyres. Depicting a sitting gorilla, it is almost five metres tall. With his work, the artist wants to draw attention to issues concerning the origins, responsibilities and future of humankind. According to him, the gorilla is a reminder of endangered animal species whose habitats have been decimated by human activity. The use of a recycled material calls attention to the ecological dimension. Jaanisoo hopes that the animal will delight the residents of Viikki and provide a counterbalance to scientific research and studies at the university campus.Born in Tallinn, Jaanisoo has created several public artworks in Finland, Estonia and other countries. Jaanisoo's piece was commissioned by the State Art Commission. It was the winning entry in an invitational competition for an environmental artwork for the Viikki campus of the University of Helsinki, organised in 2006. The work was located in front of the Info Centre Korona. It didn´t belong to the collections of the Helsinki Art Museum.Villu Jaanisoo is best known for his large sculptures and a masterful use of different materials.   Kaikki on mahdollista (Poistettu) Everything is possible (Removed) Viikki, Viikinkaari 11 Vik, Viksbågen 11   http://hamhelsinki.fi/sculpture/kaikki-on-mahdollista-villu-jaanisoo/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/kaikki-on-mahdollista-villu-jaanisoo/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/kaikki-on-mahdollista-villu-jaanisoo/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:27.659361+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"sv": ["autonrangas", "ekologisuus"], "fi": ["ekologisuus", "kumi", "kierr\u00e4tys"], "en": ["autonrangas", "ekologisuus"]} Point 25.012217 60.227386     Villu Jaanisoo: Kaikki on mahdollista, 2009. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Allt är möjligt (Bortförts)         Villu Jaanisoo: Allt är möjligt, 2009. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Skulpturen förstördes i brand 10.1.2018.Villu Jaanisoos offentliga skulptur Allt är möjligt är skapad av begagnade bildäck. Den föreställer en nästan fem meter hög sittande gorilla. Konstnären vill med sitt verk föra fram frågor om människans ursprung, ansvar och framtid. Gorillan är enligt Jaanisoo en påminnelse om de utrotningshotade djurarter, vars utbredningsområde har krympt till följd av människans verksamhet. Genom att använda ett begagnat material vill konstnären betona det ekologiska perspektivet. Han hoppas att djuret ska vara till glädje för invånarna i Vik och en motvikt till forskningsarbetet och studierna vid universitetet.Jaanisoos verk beställdes av statens konstverkskommission. Det vann den tävling som arrangerades 2006 för inbjudna konstnärer med uppgift att skapa ett miljökonstverk för Helsingfors universitets campus i Vik. Skulpturen fanns framför Infocentret Korona. Den hörde inte till Helsingfors konstmuseums samling.Villu Jaanisoo (f. 1963, Tallinn) hör till vårt lands främsta skulptörer. Han har skapat flera offentliga verk i såväl Finland som utomlands. Jaanisoo är professor i skulptur vid Bildkonstakademin i Helsingfors och flera centrala konstmuseer har verk av honom i sina samlingar.       Villu Jaanisoo: Everything is possible, 2009. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23501 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tiia Matikainen", "sv": "Konstn\u00e4r Tiia Matikainen", "en": "Artist Tiia Matikainen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2009", "sv": "Publicerad 2009", "en": "Published 2009"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7078     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/TiiaMatikainen_netti.jpg     Normaalilyseon pihalla Kaartinkaupungissa sijaitsee Tiia Matikaisen veistosryhmä Asfalttikukkaset. Se koostuu kahdesta pelkistetystä, kukkaa muistuttavasta, istuttavasta veistoksesta. Kukat ovat materiaaliltaan läpivärjättyä betonia. Teoksen lähtökohtana on sanan asfalttikukka herättämä mielikuva hauraasta kukkasesta, joka työntyy kovan asfaltin läpi. Teos kuvaa kyseistä voimaa ja on samalla vertauskuva nuorista, joilla ulkoisista paineista ja sisäisistä ahdistuksista huolimatta on voima puhjeta kukkaan.Asfalttikukkaset-veistosryhmä on valtion taideteostoimikunnan tilaustyö. Teos julkistettiin Helsingin Normaalilyseon pihalla syyskuussa 2009. Veistosryhmä ei kuulu Helsingin taidemuseon kokoelmaan. Asphalt Flowers is a group of sculptures by Tiia Matikainen, located in the yard of the Helsingin Normaalilyseo school in the Kaartinkaupunki district. The work consists of two stylised pieces that resemble flowers. Made of full-depth coloured concrete, the flowers can be sat upon.The underlying idea for the work was the association, awakened by the phrase 'asphalt flower', of a fragile flower that pushes its way through hard asphalt. The work is a depiction of that strength and also a metaphor of young people who, despite external pressures and internal anxieties, have the strength to bloom.Commissioned by the State Art Commission, the work was unveiled in the yard of the school in September 2009. The work does not belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Asfalttikukkaset Asfalttikukkaset / Asphalt Flowers Ratakatu 6 Kaartinkaupunki Bangatan 6, Gardesstaden   http://hamhelsinki.fi/sculpture/asfalttikukkaset-tiia-matikainen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/asfalttikukkaset-tiia-matikainen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/asfalttikukkaset-tiia-matikainen/                     2012-03-12T13:10:38+02:00 00120 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:27.677629+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["v\u00e4rj\u00e4tty betoni"], "sv": ["v\u00e4rj\u00e4tty betoni"], "en": ["v\u00e4rj\u00e4tty betoni"]} Point 24.943546 60.162468     Tiia Matikainen: Asfalttikukkaset, 2009. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Asfaltblommor         Tiia Matikainen: Asfaltblommor, 2009. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Tiia Matikainens skulpturgrupp Asfaltblommor finns på gårdsplanen till det finska högstadiet och gymnasiet Helsingin Normaalilyseo i Gardesstaden. Den består av två stiliserade, blomlika skulpturer som man kan sitta på. Blommorna är gjutna i genomfärgad betong. Verket utgår från den bild ordet asfaltblomma framkallar - en skör blomma som skjuter upp genom den hårda asfalten. Verket uttrycker den här kraften och är samtidigt en symbol för ungdomar, som trots press utifrån och inre våndor har styrkan att slå ut i blom.Skulpturgruppen Asfaltblommor är ett beställningsarbete av statens konstverkskommission. Den ingår inte i Helsingfors konstmuseums samling.       Tiia Matikainen: Asphalt Flowers, 2009. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
23514 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Kuvasto", "sv": "\u00a9 Kuvasto", "en": "\u00a9 Visual Artists Association"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Tiina Ver\u00e4j\u00e4nkorva", "sv": "Konstn\u00e4r Tiina Ver\u00e4j\u00e4nkorva", "en": "Artist Tiina Ver\u00e4j\u00e4nkorva"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2000", "sv": "Publicerad 2000", "en": "Published 2000"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7126     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   http://www.hel.fi/static/taimu/Kuvat/veistokset/lukemattomatmerkit1.jpg     Seinäreliefi Lukemattomat merkit on sijoitettu Unioninkadulla sijaitsevan Metsätalon seinään. Teos koostuu kahdestakymmenestä sinisestä keramiikkaosasta. Reliefi on toteutettu Valtion taideteostoimikunnan tilaustyönä Helsinki 2000-projektiin "Pysähdy ja katso". Reliefi ei kuulu Helsingin taidemuseon kokoelmaan.Keramiikkataiteilija Tiina Veräjänkorvan muita julkisia teoksia Helsingissä on sijoitettu muun muassa Arabianrantaan. Siellä on mahdollista nähdä ympäristöteos Siniset hetket. The wall relief Unread Signs is mounted on the wall of the Metsätalo building on Unioninkatu street. It consists of 20 blue ceramic elements. Commissioned by the State Art Commission, the work was produced for the Stop and Look project of the Helsinki 2000 Capital of Culture programme. It does not belong to the collections of the Helsinki Art Museum.Other public artworks by ceramicist Tiina Veräjäkorva can be found in Arabianranta, for example, where the environmental piece Blue Moments is located.   Lukemattomat merkit Lukemattomat merkit / Unread Signs Metsätalo, Unioninkatu Forsthuset, Unioninsgatan Kronohagen   http://hamhelsinki.fi/sculpture/lukemattomat-merkit-tiina-verajankorva/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/lukemattomat-merkit-tiina-verajankorva/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/lukemattomat-merkit-tiina-verajankorva/                     2012-03-12T13:10:38+02:00   www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:27.752663+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["Unioninkatu"], "sv": ["Unioninkatu"], "en": ["Unioninkatu"]} Point 24.950216 60.17257     Tiina Veräjänkorva: Lukemattomat merkit, 2000. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva: Helsingin taidemuseo     Otaliga tecken         Tiina Veräjänkorva: Otaliga tecken, 2000. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto: Helsingfors konstmuseum                   Väggreliefen Otaliga tecken sitter på fasaden till Forsthuset på Unionsgatan. Konstverket består av tjugo blå keramikdelar. Reliefen beställdes av Statens konstverkskommission för Helsingfors 2000-projektet "Stanna och se". Den hör inte till Helsingfors konstmuseums samling.Andra offentliga verk av keramikkonstnären Tiina Veräjänkorva finns bland annat i Arabiastranden. Där kan man också se miljökonstverket Den blåa stunden.       Tiina Veräjänkorva: Unread Signs, 2000. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo: Helsinki Art Museum
25733 [] [] internal 7505     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Säteilyturvakeskus STUK Radiation and Nuclear Safety Authority, Finland Laippatie 4 Flänsvägen 4 Laippatie 4 https://www.stuk.fi/ https://www.stuk.fi/web/sv/framsida https://www.stuk.fi/web/en/frontpage   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 759 881         2012-01-05T09:41:15+02:00 00880 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-07-16T12:01:21.484574+03:00   [1061] helsinki [1079] [671] {} Point 25.053102 60.209373           Strålsäkerhetscentralen                                      
25734 [{"section_type": "LINK", "name": {"fi": "T\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa huviveneilij\u00f6ille; kansainv\u00e4liset rajanylityspaikat, ohjeet ja lomakkeet meriteille", "sv": "R\u00e5d till fritidsb\u00e5tar; internationella gr\u00e4ns\u00f6verg\u00e5ngsst\u00e4llen, instruktioner och blanketter till sj\u00f6ss", "en": "Advice to pleasure crafts; international border crossing points, advice and forms to sea"}, "www": {"fi": "https://www.raja.fi/ohjeita/veneilijoille", "sv": "https://www.raja.fi/anvisningar/till_batforare", "en": "https://www.raja.fi/guidelines/for_boaters"}, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7506     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Rajavartiolaitoksen esikunta The Border Guard Headquarters Vilhonvuorenkatu 6 Vilhelmsbergsgatan 6 Vilhonvuorenkatu 6 https://www.raja.fi/ https://www.raja.fi/sv https://www.raja.fi/en   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 542 1000         2012-01-05T09:57:53+02:00 00500 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:30.617749+02:00   [1061] helsinki [1078] [557] {} Point 24.96546 60.18756           Staben för Gränsbevakningsväsendet                                      
25735 [{"section_type": "OTHER_INFO", "name": {"fi": "Meripelastuksen h\u00e4lytysnumero 0204 1000 kiinte\u00e4st\u00e4 verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/min, matkaviestint\u00e4verkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min", "sv": "Sj\u00f6r\u00e4ddningens alarmnummer 0204 1000. Samtalspriser fr\u00e5n en fast telefon 8,21 cent/samtal + 2 cent/min, fr\u00e5n en mobiltelefon 8,21 cent/samtal + 14,90 cent/min.", "en": "Maritime SAR alarm number +358 (0)204 1000. Call charges when calling Finnish maritime search and rescue from fixed network 8,21 c/call + 2 c/min, from mobile phone 8,21 c/call + 14,90 c/min."}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 7805     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Suomenlahden merivartiosto Gulf of Finland Coast Guard District Vilhonvuorenkatu 6 Vilhelmsbergsgatan 6 Vilhonvuorenkatu 6 https://www.raja.fi/slmv https://www.raja.fi/slmv https://www.raja.fi/slmv   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 542 0000         2012-01-05T10:06:35+02:00 00500 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:30.628328+02:00   [1061] helsinki [1065] [435] {} Point 24.96546 60.18756 PL 150, 00161 Helsinki         Finska vikens sjöbevakningssektion             P.O. Box 150, 00161 Helsinki           PB 150, 00161 Helsinki            
25737 [] [] internal 7807     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1   Digi- ja väestötietovirasto               Digi- ja väestötietovirasto Digital and Population Data Services Agency Lintulahdenkuja 2 Fågelviksgränden 2 Lintulahdenkuja 2 https://dvv.fi/henkiloasiakkaat https://dvv.fi/sv/privatpersoner https://dvv.fi/en/individuals   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 5000         2012-01-05T10:26:00+02:00 00530 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-07-16T11:01:21.935395+03:00   [1401] helsinki [765] [837] {} Point 24.960548 60.182697           Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata                                      
25775 [] [] internal 7900     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus   Kutojankulma 2 Vävarskröken 2   https://puolustusvoimat.fi/etusivu https://puolustusvoimat.fi/sv/framsida https://puolustusvoimat.fi/en/frontpage   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 9800         2012-01-18T14:46:01+02:00 02630 www.hel.fi kaikki espoo 2020-04-29T14:02:30.918051+03:00   [1061] espoo [1064] [529] {} Point 24.751795 60.208916 PL 210, 02631 Espoo                       P.O. Box 210, 02631 Espoo           PB 210, 02631 Espoo            
25776 [] [] internal 7758     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Pääesikunta Defence Command Fabianinkatu 2 Fabiansgatan 2 Fabianinkatu 2 https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/paaesikunta https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/paaesikunta https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista/paaesikunta   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 9800         2012-01-18T14:48:35+02:00 00130 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:31:24.357708+02:00   [1061] helsinki [1064] [529] {} Point 24.948969 60.163944 PL 919, 00131 Helsinki         Huvudstaben             P.O. Box 919, 00131 Helsinki           PB 919, 00131 Helsinki            
25778 [] [] internal 7759     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Merisotakoulu The Naval Academy of Finland Suomenlinna Sveaborg Suomenlinna https://merivoimat.fi/etusivu https://merivoimat.fi/sv/framsida https://merivoimat.fi/en/frontpage   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 9800         2012-01-18T15:01:39+02:00 00190 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-10-15T12:01:23.014170+03:00   [1061] helsinki [1064] [529] {} Point 24.979033 60.14954 PL 5, 00191 Helsinki         Sjökrigsskolan             P.O. Box 5, 00191 Helsinki           PB 5, 00191 Helsinki            
25780 [] [] internal 7771     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Maanpuolustuskurssit National Defence Courses Maneesikatu 6 Manegegatan 6   https://puolustusvoimat.fi/web/maanpuolustuskurssit/etusivu https://puolustusvoimat.fi/web/maanpuolustuskurssit/etusivu https://puolustusvoimat.fi/web/maanpuolustuskurssit/etusivu   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 953 0232         2012-01-18T15:12:29+02:00 00170 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-04-29T15:32:48.363512+03:00   [1061] helsinki [1064] [529] {} Point 24.957876 60.17316 PL 266, 00171 Helsinki         Försvarskurserna             P.O. Box 266, 00171 Helsinki           PB 266, 00171 Helsinki            
25783 [] [] internal 7859     d9c872de-54e9-4d76-8910-c8362612edfb 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1                   Sotamuseo, sukellusvene Vesikko Military Museum, submarine Vesikko Susisaari Vargön Susisaari https://sotamuseo.fi/etusivu https://sotamuseo.fi/sv/framsida https://sotamuseo.fi/en/frontpage   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 9800         2012-01-18T15:27:48+02:00 00190 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-10-15T12:01:23.028750+03:00   [1061] helsinki [1064] [529] {} Point 24.989462 60.14221           Krigsmuseet, ubåten Vesikko                                      
30140 [{"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "\u00a9 Taiteilija", "sv": "\u00a9 Konstn\u00e4ren", "en": "\u00a9 The artist"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Tekij\u00e4 Reijo Hukkanen", "sv": "Konstn\u00e4r Reijo Hukkanen", "en": "Artist Reijo Hukkanen"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}, {"section_type": "HIGHLIGHT", "name": {"fi": "Julkistettu 2012", "sv": "Publicerad 2012", "en": "Published 2012"}, "www": null, "email": null, "phone": null, "contact_person": null}] [] internal 9328     0afb1cd8-726d-4900-8a7f-5e3447e8f477 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT state_service valtion palvelu statlig tjänst state service 1   valtio   https://www.hamhelsinki.fi/wp-content/uploads/2020/03/Hukkanen_Laulupuut-4.jpg     Valtion taideteostoimikunta järjesti uuden Musiikkitalon aukion veistoksesta 2010 yleisen kilpailun, jonka voitti Reijo Hukkanen ehdotuksellaan Laulupuut. Alumiinista ja teräksestä rakentuva veistoskokonaisuus julkistettiin elokuussa 2012 Musiikkitalon ja Kiasman välisellä aukiolla.Laulupuut koostuu kolmesta osasta, joista keskeisin ja korkein on noin 13-metrinen taivasta kohti kurottuva pyrstöllään seisova hauki, suu avoinna kuin ryhtymässä laulamaan. Haukifiguurin vieressä on kaksi lähes yhtä korkeaa vertikaalista aihetta, joissa vuorottelevat flyygelinkannet ja kotoisasti maanläheiset halkopinon muodot. Suomalaiskansallisen kuvaston ikiaiheet hauki ja halot yhdistyvät tässä salonkikelpoisesti flyygelinkansiin. Teoksen mitat: korkeus 1287 cm, leveys 609 cm, syvyys 900 cm.Valtion taideteostoimikunnan kokoelma The work doesn't belong to the collections of the Helsinki Art Museum.   Laulupuut Song Trees (Pikes song) Mannerheimintie 13 Mannerheimvägen 13 Mannerheimintie 13 http://hamhelsinki.fi/sculpture/hauen-laulu-reijo-hukkanen/ http://hamhelsinki.fi/sv/sculpture/hauen-laulu-reijo-hukkanen/ http://hamhelsinki.fi/en/sculpture/hauen-laulu-reijo-hukkanen/                     2012-10-25T11:17:54+03:00 00100 www.hel.fi kaikki helsinki 2020-11-05T16:31:35.251059+02:00   [1403] helsinki [2006] [767] {"fi": ["kala", "Hauki", "Musiikkitalo", "halkopino", "halot", "kansalaistori", "t\u00f6\u00f6l\u00f6nlahti"], "sv": ["flygel", "g\u00f6s", "fisk"], "en": ["fish", "concert venue", "grand piano", "pike"]} Point 24.935701 60.17316     Reijo Hukkanen: Laulupuut, 2012. Et voi käyttää kuvaa kaupallisiin tarkoituksiin. © Kuva Jussi Tiainen     Laulupuut         Reijo Hukkanen: Laulupuut, 2012. Du får inte använda foto i kommersiellt syfte. © Foto Jussi Tiainen                   Verket ingår inte i HAM Helsingfors konstmuseums samling.       Reijo Hukkanen: Song Trees (Pikes song), 2012. You may not use this photo for commercial purposes. © Photo Jussi Tiainen
39674 [] [] internal 13927 lipas 73251 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Espoossa on seitsemän kaupungin tai Metsähallituksen ylläpitämää lintutornia, ja ne on rakennettu vesien äärelle paikkoihin, joissa pääsee seuraamaan niin muuttavia kuin pesiviäkin lintuja. Useat lintutorneista sijaitsevat luontopolkujen varrelta, joten niille poikkeaminen on helppoa. Villa Elfvikin lintutorniin pääsee myös pyörätuolilla tai lastenrattailla.     Maarinlahti / Luontotorni   Otaniementie 19 Otnäsvägen 19 Otaniementie 19 http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Linturetkeily#VE http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Linturetkeily#VE http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Luonto/Retkelle_luontoon/Linturetkeily#VE   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 816 21         2014-09-05T13:29:21+03:00 02150 www.liikuntapaikat.fi kaikki espoo 2020-11-27T07:31:29.947404+02:00   [1403] espoo [698] [414] {} Point 24.819017 60.1895           Marviken / Naturtorn                                      
39795 [] [] internal 14496 lipas 73637 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Villa Elfvikin luontopolun varrella Laajalahden rannalla on lintutorni, jonne pääsee myös pyörätuolilla tai lastenrattailla. Noin 800 m pituiselle polulle pääsee Villa Elfvikin pihasta, Elfvikintie 4.     Villa Elfvik / Lintutorni   Elfvikinkuja 4 Elfviksgränden 4 Elfvikinkuja 4 http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Villa_Elfvikin_luontotalo/Luontopolut http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Villa_Elfvikin_luontotalo/Luontopolut http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Villa_Elfvikin_luontotalo/Luontopolut   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 816 21         2014-09-05T13:29:21+03:00 02600 www.liikuntapaikat.fi kaikki espoo 2020-03-13T09:31:49.272563+02:00   [1403] espoo [698] [414] {} Point 24.823975 60.19989           Villa Elfvik / Fågeltorn                                      
40423 [] [] internal 20952 lipas 81229 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Ruskeasuon koulun kaikki tilat, yleiset tilat kuten aulat ja ravitsemuspalvelutilat, ja erityistilat, kuten uima-allas sekä majoitustilat, ovat esteettömiä. Tilat ovat yksityiskäytössä, mutta niitä voi myös vuokrata. Liikuntasalissa on puolapuita ja kiip     Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis / Liikuntasali   Tenholantie 15 Tenalavägen 15 Tenholantie 15 http://www.ruskis.fi http://www.ruskis.fi http://www.ruskis.fi   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 533 5300         2014-09-05T13:29:49+03:00 00280 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:31:53.505581+02:00   [1403] helsinki [612] [402] {} Point 24.90754 60.20351           Inlärning- och ledningcenter Valteri, Ruskis / Idrottssal                                      
40889 [] [] internal 18804 lipas 513624 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Asfalttikenttään maalattu futsal-kentänkokoiset aluerajat. Päädyissä lisäksi koripallokentät     Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu / Pallokenttä 2   Kevätkatu 2 Vårgatan 2 Kevätkatu 2 http://www.vink.helsinki.fi http://www.vink.helsinki.fi http://www.vink.helsinki.fi   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 415 7505, +358 50 344 8101         2014-09-05T13:29:49+03:00 00790 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-05-25T07:31:43.453140+03:00   [1403] helsinki [659] [495] {} Point 25.030687 60.228046           Samskolan Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu / Bollplan2                                      
40981 [] [] internal 17982 lipas 500378 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Helsingin Santahaminassa armeija-alueella sijaitseva frisbeegolfrata. Rata on tarkoitettu varusmiehien ja henkilökunnan käyttöön. Yleisö ei pääse alueelle vapaasti.     Kaartin Jääkärirykmentin frisbeegolfrata   Pistooliradanpolku Pistolbanestigen Pistooliradanpolku                           2014-09-05T13:29:49+03:00 00860 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:31:57.188487+02:00   [1403] helsinki [578] [169] {} Point 25.05497 60.151325           Gardes Försvarsmaktens frisbegolfbana                                      
41101 [] [] internal 20842 lipas 82672 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Koulun asfalttipihalla heittelyalue koripallolle     Helsingin ranskalais-suomalainen koulu / Minikoripallokenttä   Raumantie 4 Raumovägen 4 Raumantie 4 http://www.hrsk.fi http://www.hrsk.fi http://www.hrsk.fi   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 533 2500         2014-09-05T13:29:49+03:00 00350 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-07-27T07:31:50.460402+03:00   [1403] helsinki [657] [331] {} Point 24.870087 60.207527           Fransk-finska skolan i Helsingfors / Minibasketplan                                      
41268 [] [] internal 18748 lipas 505959 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Uima-allas on 16,5 m pitkä. Matalassa päästä 1,1 m syvä ja n. 7 m leveä, syvässä 1,6 m syvä ja 4 m leveä. Matalassa päässä on loivat portaat ja syvässä päässä pystyportaat. Veden lämpötila on n. 32oC. Päädyissä on korotettu reuna ja leveä koroke. Pitkät s     Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis / Uima-allas   Tenholantie 11 Tenalavägen 11 Tenholantie 11 http://www.ruskis.fi http://www.ruskis.fi http://www.ruskis.fi   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 533 5300         2014-09-05T13:29:49+03:00 00280 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:31:58.784643+02:00   [1403] helsinki [692] [728] {} Point 24.907259 60.20337           Inlärning- och ledningcentern Valteri, Ruskis / Simbassäng                                      
41476 [] [] internal 18773 lipas 87562 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Asfaltoidulla koulupihalla pelirajoja, laukaisuseinä ja leikkipaikka. Osin aidattu alue.     Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu / Pallokenttä   Kevätkatu 2 Vårgatan 2 Kevätkatu 2 https://www.helsinki.fi/fi/harjoittelukoulut/helsingin-yliopiston-viikin-normaalikoulu https://www.helsinki.fi/fi/harjoittelukoulut/helsingin-yliopiston-viikin-normaalikoulu https://www.helsinki.fi/fi/harjoittelukoulut/helsingin-yliopiston-viikin-normaalikoulu   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 415 7505, +358 50 344 8101         2014-09-05T13:29:49+03:00 00790 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-05-25T07:31:46.587585+03:00   [1403] helsinki [659] [495] {} Point 25.031765 60.22783           Samskolan Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu / Bollplan                                      
41498 [] [] internal 20729 lipas 82415 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Asfaltoidulla ja aidatulla kentällä kaksi koria. Rajat valmiina.     Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu / Koripallokenttä   Kevätkatu 2 Vårgatan 2 Kevätkatu 2 http://www.vink.helsinki.fi/ http://www.vink.helsinki.fi/ http://www.vink.helsinki.fi/   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 29 415 7505, +358 50 344 8101         2014-09-05T13:29:49+03:00 00790 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-05-25T07:31:46.687158+03:00   [1403] helsinki [657] [331] {} Point 25.030758 60.228046           Samskolan Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu / Basketplan                                      
41694 [] [] internal 11102 lipas 80920 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Liikuntasalin lisäksi vuokraan sisältyy pukuhuoneet, suihkut ja saniteettitilat sekä 152,9 m² katsomo. Liikuntasalissa on useita koripallokoreja, sählymaaleja, puolapuut sekä köysiä ja voimistelurenkaita. Tilan saa jaettua verholla kahteen osaan. Salin pa     Helsingin ranskalais-suomalainen koulu / Liikuntasali 1   Raumantie 4 Raumovägen 4 Raumantie 4 http://www.hrsk.fi http://www.hrsk.fi http://www.hrsk.fi   pvm/mpm lna/msa local network charge/mobile call charge   +358 9 5615 5200         2014-09-05T13:29:49+03:00 00350 www.liikuntapaikat.fi kaikki helsinki 2020-03-13T09:32:01.466926+02:00   [1403] helsinki [612] [402] {} Point 24.870584 60.207664           Fransk-finska skolan i Helsingfors / Idrottssal 1                                      
41997 [] [] internal 11263 lipas 507088 48fce9f4-8328-487f-8d6f-cb6a6a85877d 83e74666-0836-4c1d-948a-4b34a8b90301 OTHER_PRODUCTION_METHOD GOVERNMENT         1             Auki 24 h.     Maanpuolustuskorkeakoulu / Kuntosali